Saaristo ansaitsee toimivat yhteydet

Suomalainen saaristo on yhteinen ilomme ja voimakas osa mielenmaisemaamme.

Luonto ja monipuoliset palvelut houkuttelevat saaristoon myös matkailijoita niin Suomesta kuin ulkomailta. Vuonna 2017 rannikko- ja saaristoalueella oli ulkomaisia yöpymisiä 1,1 miljoonaa, mikä vastaa 16 prosenttia Suomessa yöpyvistä ulkomaisista matkailijoista.

Matkailun merkitys saariston elinvoimaisuudelle onkin suuri.

Liikenne- ja viestintäverkot luovat saaristolle arjen ja elinkeinonharjoittamisen edellytykset. Lossien, siltojen sekä veneily- ja pyöräilymahdollisuuksien ansiosta saaristo on ainutlaatuinen matkailualue.

Matkailulehti Mondo valitsi Saariston rengastien vuoden 2017 parhaaksi kotimaiseksi matkailukohteeksi. Tämä kertoo paljon kehityksen suunnasta. Erityisesti pyöräilijät ovat löytäneet rengastiet ja niiden matkustajamäärät ovat olleet kasvussa.

Matkailun kasvaessa myös muut elinkeinot hyötyvät.

Nykyistä saariston liikennekonseptia on kuitenkin mahdollista uudistaa ja myös monenlaisille uusille liikennepalveluille on sijaa.

Liikennepalvelulaki on ollut voimassa vasta heinäkuun alusta lähtien, ja aika näyttää, missä vaiheessa myös saaristossa alamme nähdä matkaketjuja, joista mantereella alkaa olla jo esimerkkejä. Saaristossa ketju voisi muodostua esimerkiksi yhteysaluksesta, taksiveneestä ja yhteiskäyttöautosta.

Matkailun lisäksi myös saaristossa asuminen, vapaa-ajanvietto sekä työskentely edellyttävät laadukkaita tietoliikenneyhteyksiä. Huippunopean laajakaistan saatavuus vaihtelee tällä hetkellä eri saaristoalueilla.

Ahvenanmaa pitää kärkisijaa koko Suomen saatavuusvertailussa, sillä maakunnassa huippunopeat 100 megan kiinteät yhteydet ovat saatavissa yli 90 prosentille väestöstä. Sen sijaan Varsinais-Suomen saaristoalueilla yhteyksien saatavuudessa on kuitenkin paikoittain huomattavia puutteita. Asia kaipaakin huomiota.

Suomalaisen viestintäverkkopolitiikan lähtökohtana on teknologianeutraalius, mikä tarkoittaa sitä, että edistämme niin kiinteiden kuin langattomienkin yhteyksien saatavuutta. Molemmilla on omat käyttötarkoituksensa. Saaristossa olosuhteet edellyttävät useimmiten hyviä langattomia yhteyksiä.

Tällä hetkellä 3G- ja 4G-verkot kattavat jo yli 99 prosenttia väestöstä, mikä on hyvä saavutus harvaanasutussa maassa, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja markkinat pienet.

5G edustaa matkaviestinteknologian seuraavaa, huippunopeaa sukupolvea, jolle olemme nyt osoittamassa taajuuksia kaupalliseen käyttöön. Taajuushuutokauppa käynnistyy syksyllä.

Uskon, että uuden teknologian ja noudattamamme viestintäverkkopolitiikan myötä pääsemme lähelle ideaalitilaa, jossa yhteydet toimivat moitteettomasti saaristossa kaukaisillakin luodoilla, laitureiden nokassa ja helteisimmillä rannoilla.