Vettä, vessoja ja tasa-arvoa Nepaliin
Valtioneuvoston asettama Kehityspoliittinen toimikunta tutustui johdollani Nepaliin, yhteen maailman köyhimmistä maista.
Kohteenamme olivat Suomen rahoittamat hankkeet maassa. Suomella on kahdeksan kehitysyhteistyön maaohjelmaa; Etiopia, Somalia, Kenia, Tansania, Sambia, Mosambik, Myanmar, miehitetty palestiinalaisalue ja Nepal.
Nepalin maaohjelmalla tavoitellaan terveyden parantamista puhtaan veden ja sanitaation avulla. Muut pyrkimykset liittyvät laadukkaan opetuksen takaamiseen kaikille sekä naisten ja syrjittyjen kansalaisten aseman vahvistamiseen.
Nepalin maaohjelmaan ohjataan vuosittain noin 14,5 miljoonaa ja maa on Suomen aputilastossa jaetulla kakkossijalla yhdessä Etiopian kanssa.
Vesihankkeet parantavat erityisesti naisten ja tyttöjen arkea koska vedenhaku pitkienkin matkojen päästä on perinteisesti heidän tehtävänsä. Hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota kuukautishygieniaan ja käytössä oleviin, naisten ihmisoikeuksia rikkoviin tabuihin. Naiset eristetään päiväkausiksi vajoihin kuukautisten aikana eivätkä he saa koskettaa ketään.
Tutustuimme Nepalin Kaukolännen vesivarainhoitohankkeisiin kahdessa vuoristokylässä. Hanke on ensimmäinen suomalaisten toteuttama, johon EU osallistuu 20 miljoonalla eurolla. Hankkeella parannetaan vesivarojen hallintaa, väestön terveyttä ja sanitaatiota. Samalla parannetaan maaseudun ihmisten toimeentuloa ja ruokaturvaa. Hankkeen kokonaiskulut ovat 60,2 miljoonaa, josta Suomen osuus vuosina 2006-2022 on 15 miljoonaa.
Jokaisen kodin takapihalla kypsyivät kurkut, tomaatit, kaalit ja muut vihannekset, koska vettä riitti myös hyötypuutarhan kastelemiseen.
Aila Paloniemi
Meidät suomalaiset otettiin kylissä vastaan hienoin juhlallisuuksin, tanssien ja puheita pitäen. Kyläläisten kasvot loistivat, kun he esittelivät kaivoja ja vedenottopisteitä. Jokaisen kodin takapihalla kypsyivät kurkut, tomaatit, kaalit ja muut vihannekset, koska vettä riitti myös hyötypuutarhan kastelemiseen. Eikä vettä nyt tarvinnut hakea pitkien matkojen takaa.
Suomi tukee myös Unicefin toteuttamaa vesihuollon ja sanitaation jälleenrakennushanketta. Sen avulla on turvattu puhtaan veden saanti yli puolelle miljoonalle ja sanitaatio liki kolmelle miljoonalle nepalilaiselle.
Sukupuolten välisen epätasa-arvon kitkeminen opetuksessa on opetussektoriohjelman tärkeä tavoite. Lapsiavioliitot, lapsityö ja köyhyys ovat suurimmat esteet koulunkäynnille Nepalissa.
Naisopettajien koulutus ja määrän lisääminen on avainasemassa, samoin erityistukitoimet tytöille. Erillisten ja käyttökelpoisten vessojen määrääminen pakolliseksi kaikissa kouluissa on yksi tällainen erityistoimi.
Tasa-arvoa ja tyttöjen osallistamista huomioidaan opetusmateriaalien ja opetussuunnitelmien sisällöissä sekä virkamiesten ja opettajien koulutuksessa. Tasa-arvotyötä tekee vahvasti myös UN Women.
Nepalilla on jättimäisiä haasteita edessään mutta myös suuria mahdollisuuksia. Infran rakentaminen vuoristoisessa maassa on vaikeaa, osa kansalaisista asuu tiettömien taipaleiden takana. Kaiken lisäksi maanjäristykset ja monsuunisateet tuhoavat teitä, niin että niitä on korjattava joka vuosi.
Kaikesta huolimatta nepalilaiset yrittävät kehittää maataan sitkeästi. Väki on ystävällistä, iloista ja huumorintajuista, sen saimme itsekin kokea matkallamme syrjäisiin vuoristokyliin.