Suomi jatkaa turvallisuustyötä Irakissa
Eduskunta on jälleen keskustellut Suomen osallistumisesta Irakin vakauttamiseen.
Jo neljättä kertaa käsiteltiin selonteon muodossa Suomen osallistumista ISIL:n vastaiseen toimintaan ja Irakin vakauttamiseen. Operaatio lähti liikkeelle Irakin ulkoministerin pyynnöstä YK:n pääsihteerille. Siinä hän pyysi maansa avuksi koulutus- ja materiaalitukea ISILin vastaisessa toiminnassa. Kyseessä on laaja operaatio, jossa ovat mukana kaikki Pohjoismaat ja EU-maat.
Operaatio on myös tuottanut tulosta. ISILin hallussa on enää 2% Irakin pinta-alasta. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa tuli kuitenkin selkeästi esiin se, miten järjestö edelleen muodostaa merkittävän uhan niin Irakin kuin kansainvälisellekin turvallisuudelle. Vakauttamistyötä on siis jatkettava.
Koulutus- ja neuvonantotoiminnalla kehitämme Irakin ja Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukkojen omaa kykyä torjua ISIL ja tuemme alueellisen vakauden ja turvallisuuden vahvistamista. Operaation jatkuminen on tärkeää terrorismin kasvualustan kitkemiseksi ja maan elinolosuhteiden parantamiseksi.
Suuria ongelmia esiintyy erityisesti Etelä-Irakissa. Basran alueen heikko ekologinen tilanne näkyy suolaisena, saastuneena vetenä ja meriveden nousuna yhä syvemmälle sisämaahan. Sen ja ilmastonmuutoksen seurauksena maatalouden toimintaedellytykset heikkenevät koko ajan. Kun kelvollista juomavettä tai sähköä ei ole eikä pian ruokaakaan, odotettavissa on levottomuuksia ja humanitaarinen kriisi. Myös alueen julkiset palvelut ja työllisyysmahdollisuudet ovat huonot.
Pääpaino Irakin vakauttamisessa siirtyy asteittain kriisinhallinnasta ei-sotilaalliselle toiminnalle. Siksi on tärkeää kehittää yhteyksiä ja suhteita Irakiin laaja-alaisesti.
Aila Paloniemi
Irakin vakauttaminen on nyt taitekohdassa. Sotilaallisen kriisinhallinnan ohella tarvitaan yhä enemmän siviilikriisinhallintaa ja yhteiskunnan vakauttamista mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi infrastruktuurin kunnostamista, taloudellisen toiminnan elvyttämistä, Irakin ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja poliisien kouluttamista.
Suomella on erityistä annettavaa siviilikriisinhallinnassa: Suomi osallistuu ISILin vastaisen koalition poliisikoulutukseen viidellä poliisikouluttajalla ja kahdella asiantuntijalla EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon. Sillä tuetaan turvallisuussektorin uudistamista.
Pääpaino Irakin vakauttamisessa siirtyy asteittain kriisinhallinnasta ei-sotilaalliselle toiminnalle. Siksi on tärkeää kehittää yhteyksiä ja suhteita Irakiin laaja-alaisesti. Suomi pyrkii avaamaan suurlähetystön Bagdadiin ensi vuoden aikana. Taloussuhteiden ja kaupan elvyttäminen sekä osallistuminen maan jälleenrakennukseen tarjoaa myös Suomelle uusia mahdollisuuksia.
Kansainvälisen yhteisön pitkäaikainen ja laaja tuki Irakin vakauttamiseksi ei onnistu ellei Irak itse kykene ottamaan suurempaa roolia ja vastuuta maansa kehittämisestä. Poliittinen vakaus on maan olojen kehittämisessä avaintekijä.
Irakissa pidettiin parlamenttivaalit tämän vuoden toukokuussa, äänestysprosentti jäi alhaiseksi eikä maahan ole vielä kyetty muodostamaan toimintakykyistä hallitusta. Irak tarvitsee polittisista ongelmista huolimatta mahdollisimman nopeasti toimintakykyisen hallituksen yhteiskunnan vakauttamiseksi ja maan eri osien elinolosuhteiden kehittämiseksi.
On tärkeää, että jatkossakin Irakin operaatioon osallistumisesta päätetään selontekomenettelyllä. Eduskunnan valiokuntakäsittely antaa mahdollisuuden perehtyä kunnolla maan turvallisuustilanteeseen, kokonaisvaltaiseen vakauttamiseen ja Suomen rooliin operaatiossa. Suomi osallistuu Irakin vakauttamiseen omiin vahvuuksiinsa nojaten ja kansainvälisen vastuunsa kantaen.
