Suomen siviilikriisinhallinta on korkeaa laatua

Suomi on siviilikriisinhallinnan suurvalta.

Se voi kuulostaa meidän asiaa harrastavien korviin jo kuluneelta hokemalta, mutta sattumaa se ei ole. Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi lähettää siviilikriisinhallinnan tehtäviin 9 henkilöä miljoonaa ihmistä kohden. Tämä nostaa meidät EU-maiden kärkeen.

Suurvalta-asemamme on hieno saavutus, joka perustuu johdonmukaiseen työhön. Meidän on syytä olla ylpeitä tekemästämme työstä.

Siviilikriisinhallinta on ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme lohkoista sellainen, jossa Suomella on kokoaan suurempi painoarvo kansainvälisissä pöydissä.

Toinen meille itsestään selvä hokema on kokonaisvaltaisuus. Suomi on valinnut kokonaisvaltaisuuden kriisinhallinnan toimintansa lähtökohdaksi jo aikaa sitten.

Kokonaisvaltaisuus on poliittinen linjaus, jota Suomi edistää oman toimintansa lisäksi myös kansainvälisessä yhteistyössä. Kokonaisvaltaisuus on myös tapa toimia.

Kaikki olemassa olevat keinot, olivatpa ne sitten sotilaallisen tai siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun tai rauhanvälityksen keinoja, täydentävät toisiaan ja niitä käytetään samaan päämäärään – tukemaan vakautta ja rauhaa.

Suomen suurvalta-asema siviilikriisinhallinnassa ei perustu määrään vaan ennen kaikkea laatuun. Kriisinhallintakeskus, CMC Finland, vastaa Suomessa asiantuntijoiden koulutuksesta, rekrytoinnista ja varustamisesta.

Vietimme viime vuonna kriisinhallintakeskus CMC:n 10-vuotisjuhlaa. CMC tekee hyvää työtä ja on arvostettu kansainvälinen toimija. Se tunnetaan rajojemme ulkopuolella paremmin kuin niiden sisällä.

Kuinka luomme olosuhteet sellaisiksi, ettei kenenkään tarvitsisi lähteä kotoaan pois.

Aila Paloniemi

Kriisinhallintakeskus CMC on kymmenen toimintavuotensa aikana lähettänyt suomalaisia asiantuntijoita noin kahdeksaansataan tehtävään. Suurimmat panostukset olemme ohjanneet siviilikriisinhallintaan Kosovossa 166 asiantuntijalla ja Afganistanissa 124 asiantuntijalla.

Erityisen tyytyväisiä voimme olla siitä, että Suomi lähettää siviilikriisinhallinnan operaatioihin myös paljon naisia. EU-operaatioissa Suomella on lähes 40 % naisia, kun osuus muilla mailla on puolet vähemmän.

Olemme saaneet naisia myös vaikuttaville paikoille. Erinomainen esimerkki on CMC:n juuri aloittanut johtaja Kirsi Henriksson, joka tuli tehtäväänsä suoraan Nigeristä operaation päällikön paikalta.

Operaatioissa olleet naiset ovat kertoneet rohkaisevista kokemuksista, joilla on voitu kehittää naisten asemaa kohdealueilla. Tulokset eivät ole pikavoittoja. Naisten voimaannuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja siihen työhön Suomi on sitoutunut.

EU on Suomen pääkanava kriisinhallintatoiminnassa. EU:lla on tällä hetkellä käynnissä yhteensä 16 kriisinhallintaoperaatiota, 10 siviili- ja 6 sotilasoperaatiota. Yhteensä nämä 16 operaatiota työllistävät noin 7000 henkilöä.

EU:n siviilikriisinhallintaa kehitetään tänä vuonna aktiivisesti. Tarkoituksena on luoda uusi toiminnallinen konsepti, tehdä suorituskykysuunnitelma sekä lopulta yhdessä siviilikriisinhallinnan sopimus, kompakti.

Kompaktin on tarkoitus sisältää jäsenvaltioiden ja instituutioiden yhteinen sitoumus siviilikriisinhallinnan määrällisistä ja laadullisista velvoitteista.

Toivon, että eurooppalainen kehityskulku herättää myös kotimaisen entistä syvemmän keskustelun siviilikriisinhallinnan tulevaisuudesta. Nyt meilläkin on mahdollista tehdä päivitys omaan toimintaamme.

Oleellista on myös tutkia, että loppuvuodesta annettava sitoumus on sellainen, jonka toteuttamiseen löytyy myös resursseja.

Kriisinhallinnan tulokset sekä onnistumiset että epäonnistumiset näkyvät meillä, Euroopassa ja Suomessa. Pari vuotta sitten koimme sen konkreettisesti Haaparannan ja Tornion rajoilla, johon päätyi tähän asti suurin Suomeen kohdistunut maahanmuuttovirta.

Tulijoiden joukossa oli vainoa ja sotaa pakenevia, mutta myös heitä, jotka etsivät elämäänsä parempia mahdollisuuksia. Ja siitähän tässä juuri on kysymys.

Kuinka luomme olosuhteet sellaisiksi, ettei kenenkään tarvitsisi lähteä kotoaan pois. Sekin on eräänlainen hokema, jota ehkä toistamme toivoen, että jonain päivänä se voisi olla totta.