Linja-autossa ei ole enää tunnelmaa kuin suosituimmilla reiteillä – korona söi bussimatkustamisen suosiota

Joukkoliikenne

Varsinkin pitkät linja-automatkat ovat kärsineet koronan aiheuttamasta matkustajakadosta. Tänä keväänä tilanne näyttää hieman pahimpia aikoja paremmalta, mutta pandemiaa edeltävästä tasosta ollaan yhä kaukana.

Matkahuollon matkustajamäärät eivät ole vielä lähelläkään koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Matkahuollon matkatietopalvelujen päällikkö Anu Pekurinen kertoo, että huonoimmillaan matkustajamäärä laski jopa 80 prosenttia normaalista.

–  Tällä hetkellä matkustajamäärät ovat edelleen noin 50 prosenttia alempana verrattuna vuoteen 2019, johtuen myös vähäisemmästä vuorotarjonnasta, Pekurinen sanoo.

Onnibusin liikennöinnin määrä oli pahimmillaan koronan aikaan 17 prosenttia siitä, mitä se oli vuonna 2019, kertoo toimitusjohtaja Lauri Helke. Tänä keväänä huhti- ja toukokuussa Onnibusin liikennöinti on ollut 70 prosenttia verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan.

–  Nyt suunnitelmana on lisätä liikennöintiä 30 prosenttia toukokuusta. Se tarkoittaa sitä, että kesällä liikennöimme jo melkein samalla tasolla kuin ennen pandemiaa, Helke sanoo.

Junaliikenteessä matkustajamäärien palautuminen on pandemian jälkeen ollut puolestaan erittäin voimakasta, kertoi VR toukokuussa tiedotteessaan. VR:n mukaan kuluvan vuoden huhtikuussa kotimaan kaukoliikenteessä tehtiin yli miljoona matkaa. Määrä oli vain viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Polttoaineen hinta on ollut nousussa etenkin sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Toimitusjohtaja Helke uskoo tämän olevan Onnibusin kannalta myönteistä. Onnibusin matkan hinnasta varsin pieni osuus muodostuu polttoaineesta.

–  Jos polttoaineen hinta tuplaantuisi, se tarkoittaisi, että meidän 15 euron lipun hinta nousisi noin 18 euroon, Helke laskeskelee.

Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä ei näe tulevaisuutta yhtä valoisana. Verrattuna esimerkiksi junaan ja sähköautoihin, linja-autoliikenteen kilpailukyky heikkenee.

–  Matkustajamäärä voi nousta, mutta polttoaine on silti merkittävä kustannustekijä varsinkin pitkien matkojen linja-autoliikenteessä, Mäkilä sanoo.

Pandemian ja epävakaan maailmantilanteen ymmärretään vaikuttavan joukkoliikenteen tilanteeseen, mutta Mäkilä sanoo, että taustalla on myös kolmas tekijä, joka on jäänyt akuutin kriisin varjoon. Unohdettu vaikuttaja on väestön vanheneminen.

–  Esimerkiksi opiskelijat, jotka matkustaisivat kauas näkemään perhettään, vähenevät, Mäkilä sanoo.

Yksityisautoilu sen sijaan on pitänyt pintansa etätöistä, ilmastohuolista ja polttoaineen hinnasta huolimatta. Huhti–toukokuussa tieliikenteen määrä on liikennemääriä seuraavan Fintrafficin tilastojen mukaan ollut suunnilleen vuoden 2019 vastaavan ajan tasolla.

Fintrafficin vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho on huolissaan, mitä suomalaisten kulutuskäyttäytymiselle tapahtuu, jos yksityisautoilu lisääntyisi entisestään.

–  Henkilöautoilu on kiistatta kalliimpaa kuin joukkoliikenteen käyttäminen, ja jos liikenne vie suuren potin kotitalouksien varoista, ostovoima heikentyy huomattavasti, Saariaho sanoo.

Joukkoliikenteen reittien väheneminen lisäisi yksityisautoilun tarvetta, polttoaineen kulutusta ja liikenteestä johtuvia päästöjä. Linja-autoliiton Mäkilän arviossa suurten kaupunkien joukkoliikenneyhteydet parantuvat tulevaisuudessa, mutta maakuntien tilanne huononee entisestään.

Nähtäväksi jää myös, miten lentokenttäverkostoa tulevaisuudessa ylläpidetään ja millä tavalla esimerkiksi sen rahoitus järjestyy. Finavian ylläpitämiä lentoasemia on Suomessa nyt 20.