Keskusta voittaa positiivisuudella
Jotkut biologit väittävät, että sivistys olisi vain ohut pintakerros, joka särkyy pienimmästä. Myytti siitä, että ihmiset ovat luonnostaan itsekkäitä, panikoivat ja agressiivisia, ei pidä kuitenkaan paikkansa.
Asia on useiden tutkimusten mukaan aivan päinvastoin. Juuri silloin, kun taivaalta sataa pommeja tai tulvapadot murtuvat, parhaat puolemme nousevat esiin.
Lääketieteessä on tutkittu paljon plasebovaikutusta. Sen kääntöpuoli on nosebovaikutus eli lumehaitta. Ennakkokäsitysten ja sosiaalisten vihjeiden merkitys kokemukselle on valtavan suuri. Jos uskomme, että useimmmat ihmiset eivät ole kunnollisia, myös kohtelemme toisiamme sen mukaisesti. Silloin saamme toisemme huonoimmat puolet esiin.
Tämä ei tarkoita, että ihmiset olisivat enkeleitä. Me teemme hyvää ja teemme pahaa. Kysymys on siitä, mitä puolta meissä vahvistamme. Valitsemmeko hyvän vai pahan. Myös uutiset ja tiedotusvälineet vääristävät kuvaamme maailmasta ja ihmisestä. Uutisissa kuulemme pääosin katastrofeista, sodista ja julmista rikoksista.
Harvemmin uutisoidaan siitä, että tuhannet ja taas tuhannet ihmiset ovat tänäänkin auttaneet toisiaan pyyteettömästi. Joku taluttaa vanhuksen tien yli ja joku toinen katsoo naapurin lapsia, jotta äiti pääse kauppaan.
Olen saanut ihmisten ystävällisyydestä henkilökohtaisen kokemuksen viimeisen kuukauden aikana, kun olen joutunut rasitusmurtuman johdosta kulkemaan kyynärsauvoilla. Ihmiset ovat auttaneet monilla eri tavoilla.
Harmitukseni jalkavaivasta on ollut todella suuri, sillä liikunta on minulle eräänlainen henkireikä eli tapa purkaa myös stressiä. Näyttää siltä, että Lappeenrannan puoluekokoukseenkin tulen ”neliveto päällä”, kuten eräs kansalainen kutsui liikkumistapaani sauvojen kanssa.
Miten tämä kaikki liittyy keskustaan? Paljonkin. Keskustan visiossa Suomesta vuonna 2030 todetaan, että: ”Luottamus ja yhteistyö ovat yhteiskunnan kantavia pilareita. Keskinäinen arvostus ja hyvät tavat ovat syrjäyttäneet vastakkainasettelun. Suomi on maa, jossa saa myös epäonnistua ja olla keskeneräinen.”
Puolueen arvoista ja toimintatavoista heijastuu myös elämänasenne. Voidaan puhua puolueen ”sielusta” tai olemuksesta. Keskustalainen elämänasenne on myönteinen, tulevaisuuteen uskova ja periksiantamaton.
Erotumme siinä eduksi monesta muusta puolueesta. Emme vaivu epätoivoon maailmanlaajuisten ongelmienkaan edessä, vaan haemme niihin ratkaisuja.
Tämä keskustalainen asenne näkyy joskus myös nöyryytenä. Emme rehvastele tai varasta toisten ideoita tai onnistumisia omiksemme. Haittapuolena on se, että Iloitsemme omista onnistumisista joskus turhankin vaatimattomasti.
Siksi suomalaiset eivät tunne riittävän hyvin saavutuksiamme, vaikka ne parantavat heidän arkeaan ja luovat kansakunnalle turvallisuutta. Tässä meillä olisi selkeästi parantamisen varaa.
Tälläkin vaalikaudella on saatu aikaiseksi valtavasti historiaan jääviä yhteiskunnallisia päätöksiä. Kaikissa niissä näkyy keskustan kädenjälki. Roolimme on ollut ratkaiseva.
Nostan esille minusta tärkeimmät: soteuudistus, perhevapaauudistus, Hornet-kaluston korvausinvestoinnit ja viimeisenä NATO-jäsenyys.
Näistä kaikista puhutaan vielä vuosikymmenien jälkeenkin. Meillä on kaikki syy olla terveellä tavalla ylpeitä työstämme isänmaan eteen. Keskusta menestyy jatkossakin positiivisuudella. Tarvitaan myönteisiä puheita, mutta erityisesti tekoja.