Juha Sipilä jäi pohtimaan malminetsinnän kohtaloa luonnonsuojelulaissa – "Vaikeutuuko kartoitustyö?"
Koko luonnonsuojelulaki päivitetään tälle vuosituhannelle, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) tiivisti esitellessään lakiuudistusta eduskunnassa keskiviikkona.
– Luonto on elinehtomme, mutta me elämme sille velaksi. Kulutamme luontoa niin nopeasti, ettei se itse pysy perässä.
– Tämä on vasta toinen suurempi uudistus luonnonsuojelulain historiassa.
Kari totesi lain lähetekeskustelussa, että alkuperäinen laki esiteltiin lähes sata vuotta sitten Heimolan talossa pääministeri Kyösti Kallion ykköshallituksen toimesta.
Uudessa luonnonsuojelulaissa luontotyyppien suojaa vahvistetaan, ministeri kertoi.
Suomen lainsäädäntö ei ole aiemmin tunnistanut kaikkia kymmeniä uhanalaisia luontotyyppejä, joita esiintyy Itämeressä, sisävesissä, niiden rannoilla, soilla, metsissä, kallioilla, perinneympäristöissä ja tuntureilla.
– Lakiin ehdotetaan myös täysin uutta, tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojeluluokkaa. Niihin lukeutuvat serpentiinikalliot, serpentiinikivikot, serpentiinisoraikot sekä rannikon avoimet dyynit.
Kari pitää tärkeänä uudistuksena vapaaehtoista ekologista kompensaatiota. Jatkossa maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille luonnonsuojelulain mukaisen virallisen varmennuksen. Yritys voi ekologisen kompensaation avulla hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset.
Malminetsintää rajoitetaan nykyistä enemmän.
– Hallitus on päättänyt, että osana luonnonsuojelulain uudistusta se kielletään kokonaan kansallis- ja luonnonpuistoissa, eli yli 1,1 miljoonan hehtaarin alueella. Myös muilla valtion suojelualueilla malminetsinnän ehtoja tiukennetaan, Kari sanoi.
Luonnonsuojelulain laatiminen oli tahmeaa, sillä ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö olivat törmäyskurssilla etenkin siitä, miten maanomistajien oikeudet ja luonnonsuojelu sovitetaan yhteen.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk.) totesikin, että käsittelyssä on tärkeä, mutta myös ristiriitoja herättävä lakipaketti.
Sipilän mukaan aika kompromissien tekemiseen on kuitenkin kannattanut käyttää.
Sipilä ei ole vakuuttunut siitä, että lakiesityksessä kielletään malminetsintä luonnonsuojelualueilla.
– Itse olen miettinyt sitä, että kun tämä kansallinen mineraalivarojen kartoitus on kuitenkin tärkeää ja Suomessa on kestävä ja toimiva järjestelmä tähän, vaikeutuuko tämä kartoitustyö nyt tämän lain myötä? Vaikka se on selvää, että missään tapauksessa tuota ei voi hyödyntää näillä alueilla, eli kaivostoimintaa näillä ei voi tehdä, Sipilä sanoi.
Sipilä lupasi, että ympäristövaliokunta tekee perusteellista työtä luonnonsuojelulain kanssa.
– Yritämme myös löytää mahdollisimman kattavaa yhteisymmärrystä ristiriitaisiakin tunteita herättävään hallituksen esitykseen.
Sipilän mukaan nykyinen luonnonsuojelulaki on osin jo vanhentunut, ja säännöksiä uhanalaisten luontotyyppien suojeluun tarvitaan.
– Lakiin ehdotetaan nykyisen rajauspäätösmenettelyn ohella uutta tiukasti suojeltujen luontotyyppien luokkaa, mikä olisi voimassa suoraan lain nojalla. Lain tavoitteita ajantasaistetaan ja niihin lisättäisiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen.
Sipilä totesi, että luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on tärkeää, samoin kuin luontokadon hillitseminen.
– Samalla pitää löytää keinoja maanomistajien oikeuksien toteuttamiseen ja elinkeinojen toimintavarmuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseen.