Keskustalaiset tyytyväisiä kehysriihen päätöksiin – "Suomen viesti on selkeä: me huolehdimme omasta turvallisuudestamme"
Hallituksen kehysriihilinjaukset saivat kiitosta keskustan kansanedustajilta ja ministereiltä. Hallitus kertoi tiistai-iltana pidetyssä tiedotustilaisuudessa kehysriihessä tekemistään päätöksistä.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toteaa Twitterissä, että päätökset vahvistavat Suomen puolustusta ja turvallisuutta.
− Sota Euroopassa on muuttanut turvallisuusympäristöämme perusteellisesti. Tämän vuoksi hallitus on tänään päättänyt merkittävistä lisäpanostuksista Puolustusvoimille. Tämä kattaa sekä toimintamenot että materiaalihankinnat. Suomen puolustusta ja turvallisuutta vahvistetaan.
Myös keskustan kansanedustajat Pekka Aittakumpu, Ari Torniainen, Joonas Könttä ja Pasi Kivisaari kiittelevät kehysriihen turvallisuutta vahvistavia linjauksia.
Hallitus päätti kehysriihessä, että kertausharjoitusten määrä tänä vuonna lisääntyy puolella nykyiseen määrään verrattuna. Materiaalista valmiutta lisätään ja henkilöstön, kuten sotilaiden, määrää kasvatetaan nopeutetussa aikataulussa.
Puolustusmäärärahojen lisäksi kyberturvallisuutta ja rajaturvallisuutta parannetaan kehyskaudelle 2023–2026 vuosittain useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Rajaturvallisuuden toimintakykyä parannetaan muun muassa uudet valvontalentokoneet hankkimalla.
− Erinomaista, että hallitus päätti tänään riihessä vahvistaa kyberturvallisuutta välittömästi. Rahoituksessa painotetaan nopeasti ja laajasti vaikuttavia toimia. Kehyskaudelle 2023−2026 varataan vuosittain lisärahoitusta noin 40−56 miljoonan euron välillä, Aittakumpu tviittaa.
– Kriisissä korostuu huolenpito. Isänmaan vakaudelle ja ihmisen hyvinvoinnille on tärkeää, että kaikista huolehditaan. Hyvä, että hallitus päätti sijoittaa puolustuksen, tieteen ja kasvun ohella ”köyhän asiaan”. Sosiaalietuuksiin tulee elinkustannusten nousua vastaava korotus.
Könttä toteaa, että maanpuolustuksen määrärahoja korotetaan kehyspäätöksellä ja vuoden 2022 kevään toisen lisätalousarvion ennakollisilla päätöksillä yhteensä noin 2,9 miljardia euroa.
− Suomen viesti on selkeä: me huolehdimme omasta turvallisuudestamme kaikkina aikoina kaikissa olosuhteissa.
Torniainen pitää välttämättömänä, että Suomen puolustuskyky on nykyisessä tilanteessa kunnossa.
– Puolustusvoimat saavat tähän tilanteeseen tarvitsemansa lisärahat, näin voimme varmistaa ja vahvistaa omaa puolustustamme. Lisäykset kohdistuvat sekä henkilöstöön, materiaalihankintaan että kertausharjoituksiin, hän painottaa.
− Tärkeää on, että maatalouteen sovittiin viime viikolla tukipaketti, mutta tarvitaan vielä lisätoimia. Viljelijän pitää saada nykyistä suurempi osuus tuotteen hinnasta itselleen, tässä on myös kaupalla iso vastuunsa.
Kivisaaren mukaan kehysriihi pani asiat tärkeysjärjestykseen.
– Kehysriihi vakavien aikojen mukainen: perusasiat. Päätökset osoittavat suuntaa epävarmoissa oloissa. Suomalaisten turvallisuus menee kaiken muun edelle. Puolustukseen mittavasti lisää, maan rajat pitävät, uhkiin varaudutaan ja arki turvallisena. Asiat tärkeysjärjestyksessä, hän tviittaa.
Hallitus sopi myös leikkauksista, joista maa- ja metsätalousministeriön osuus on 40 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toteaa Twitterissä, että säästö ei osu ruuantuotantoon, vaan kohdistuu hallinnonalan muihin osiin.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) kiittää hallitusta tiederahoituksen turvaamisesta ensi vuodeksi.
− Kiitos hallitus esitykseni hyväksymisestä: tiederahoitus on ensi vuodeksi turvattu. Nostimme Suomen Akatemian rahoittaman huippututkimuksen korkealle kehysriihen tärkeysjärjestyksessä. Vain tieteellä ja tieteeseen nojaavalla koulutuksella Suomi kasvaa ja kehittyy.
Kurvinen iloitsee myös siitä, että leikkausuhat väistyivät kulttuuri-, urheilu- ja nuorisojärjestöjen osalta, kun Veikkauksen edunsaajien avustusten taso pysyy jo vuonna 2023 parlamentaarisen sovun mukaisella tasolla.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) kiittelee hallituksen panostuksesta tutkimus- ja kehitysrahoitukseen.
– Vaikeinakin aikoina meidän on pidettävä huolta tulevasta kasvusta. Kehysriihessä tehdyt päätökset TKI-rahoitukseen vahvistavat Suomen kasvun lähteitä, hän tviittaa.
Kansanedustaja Hilkka Kemppi kiittelee sitä, että 1990-luvun virheistä on opittu: Lapsilta ja nuorilta ei leikata, pienituloisimpien selviäminen sodan hintojen keskellä on huomioitu ja tutkimukseen sekä koulutukseen panostetaan.
– Yksittäinen paras päätös oli se, että ammatillisen koulutuksen lähiopetusta ja tukea vahvistetaan 50 miljoonan euron satsauksella. Se on järkevää, kun kuulemme samalla huolestuttavaa viestiä nuorten opiskelukyvystä ja osaajien löytymisestä työmarkkinoille. Perusrahoituksen tippuminen olisi luonut epävarmuutta. Olen kiitollinen hallituksen vastaantulosta, Kemppi korostaa kannanotossaan.