Julkisen sektorin pienipalkkaisille luvassa pettymys kehysriihestä – puheet palkkaohjelmasta eivät ole muuttumassa valtion lisärahaksi
Vasemmistopuolueista ja vihreistä on osoitettu vielä aivan hallituksen kehysriihen alla tukea pienipalkkaisten julkisten alojen työntekijöiden palkkaohjelmalle, joka parantaisi heidän palkkatasoaan yleistä palkankorotuslinjaa enemmän. Lisärahaa suunnitelmalle ei ole kuitenkaan näillä näkymin tulossa kehysriihessä, joka alkaa tiistaina.
Kehysriihessä hallitus suunnittelee valtion taloutta vuosiksi eteenpäin.
Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan palkat tulevat ensi vuodesta alkaen hyvinvointialueilta, jotka puolestaan saavat rahoituksensa pääosin valtiolta. Valtion rahoitus määrittelee siten esimerkiksi hoitajien palkankorotusvaraa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo haluaisi päätöksiä hallituksen lisäsatsauksesta nopeasti, mutta ei odota ratkaisun syntyvän välttämättä vielä kehysriihessä.
– Kansalla on vahva mielipide, että jonkin verran näitä palkkoja pitää voida korottaa. Lisäksi kaikilla puolueilla tuntui olevan sama näkemys ainakin ennen aluevaaleja, hän sanoo STT:lle.
Vasemmistoliitto lähetti perjantaina tiedotteen, jossa se ilmaisi tukensa palkkaohjelmalle. Lisäksi ainakin sosiaalidemokraattien Matias Mäkynen ja vihreiden Iiris Suomela ovat ilmaisseet viime viikolla tukeaan palkkaohjelmalle.
Mäkynen sanoo, että SDP olisi valmis sopimaan palkkaohjelman rahoituksesta vaikka heti, mutta monimutkaista asiaa ei ehditä ratkoa vielä kehysriihessä. Hallitus voisi kuitenkin antaa jo periaatteellisen sitoumuksensa.
Suomela puolestaan näkee, että julkisen sektorin pienipalkkaisten naisalojen palkkakuopan korjaaminen on pidempiaikainen projekti. Nopeiden toimien lisäksi siihen tarvitaan hänen mukaansa pitkäaikaista korjausohjelmaa, joka jää seuraavien eduskuntavaalien kysymykseksi.
– Aivan viimeistään ensi kevään hallitusneuvotteluista tästä pitäisi tehdä pitkäjänteiset päätökset, hän sanoo STT:lle.
Tarvittava taustatyö ja valmistelu palkkatasa-arvo-ohjelman toteuttamiseksi olisi hänen mukaansa hyvä tehdä jo nykyhallituksen kaudella. Valmisteluun kuuluisi selvityksiä alan tilanteesta ja ratkaisuista työvoimapulaan.
Useat julkisen alan työntekijäjärjestöt ovat vaatineet tuntuvia lisäyksiä palkkoihin. Esimerkiksi hoitoalan Tehy ja Super ovat esittäneet viisivuotista palkkaohjelmaa, jossa kahden prosentin yleisen palkankorotuslinjan lisäksi tulisi joka vuosi 3,6 prosenttia lisää palkkaa.
Valtiovarainministeriö on laskenut alustavasti, että kaikille kuntatyöntekijöille toteutettuna kyse olisi viiden vuoden päästä noin 3,6 miljardin euron vuosittaisesta menolisäyksestä.
Sekä SDP että vasemmistoliitto katsovat, että hallituksen tehtävä ei ole etukäteen luvata valtiolta tiettyä lisäsummaa tai prosenttia. Vasemmistoliitto katsoo, että sen tehtävä on kuitenkin antaa viesti työehtosopimuksista neuvotteleville osapuolille, että jotain pelivaraa on.
Saramon mukaan pelivara olisi sadoissa miljoonissa euroissa lähivuosien aikana. SDP:n Mäkysen mukaan etukäteen ei voida kertoa summia.
– Kyllä asiat pitää pystyä ainakin riittävän pitkälle neuvottelemaan valmiiksi ja sitten vasta viedä valtion budjettiin sen perusteella, mikä neuvottelutulos on, Mäkynen sanoi.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että hoitajien lakossa kyse on työmarkkinaosapuolten neuvottelusta.
– Kehysriihessä tämä kysymys ei ole maan hallituksen pöydällä, hän sanoi.
Suomelan mukaan palkkaohjelma täytyy toteuttaa niin, että valtio takaa rahoituksen ja ilmaisee selkeästi näkemyksensä siitä. Tarkemmat neuvottelut ovat työmarkkinapöytien asia.
Jokainen hallitus asettaa itselleen hallituskauden alussa kehykset sille, miten se aikoo rahaa käyttää. Jo ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä oli kuitenkin selvää, että hallitus aikoo ylittää vuonna 2019 sopimansa kehystason ensi vuonna puolella miljardilla eurolla.
Kehysriihessä hallitus on tiettävästi sopimassa poikkeuslausekkeesta tai eräänlaisesta varaumasta, joka mahdollistaa valtion menojen lisäämisen Ukrainan sodan takia. Kyse on siitä, että Venäjän hyökkäyksestä aiheutuvia menoja voi olla vielä hankala hahmottaa.
Ylelle Saarikko arvioi lauantaina, että pelkästään 60 000 Ukrainan pakolaista toisi arviolta noin puolen miljardin euron vuosittaiset lisämenot tulevina vuosina.
Kehysriihestä ei odoteta erityisen riitaista, koska esimerkiksi Puolustusvoimien lisärahoituksesta on yhtenäinen näkemys. Kehysriihessä hallitus aikoo myös pitää kiinni aiemmin sovituista 370 miljoonan euron leikkauksista.
Koska esimerkiksi Puolustusvoimilta ei voi nykyisessä tilanteessa kuitenkaan leikata, kuten aiemmin oli sovittu, osa säästökohteista pitää neuvotella uudelleen. Yksi isoimmista leikkauksista on kohdistumassa liikenne- ja viestintäministeriöön (LVM). Tarkoituksena on ainakin aiemmin ollut, että perusväylänpidosta ei kuitenkaan säästettäisi.
Venäjän sodasta seuraa myös nopeita menotarpeita, jotka toteutetaan lisätalousarvioesityksinä.