Britannia kutsui Suomen ja muut pohjoiset kumppaninsa kylään ja hakee mahdollisuutta osoittaa johtajuutta Euroopan turvallisuudessa
Britannian johtamasta JEF-puolustusyhteistyöstä on Suomelle hyötyä, koska se osaltaan nostaa kynnystä ulkopuolisille toimijoille ryhtyä mihinkään konnankoukkuihin Pohjois-Euroopan alueella. Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu.
Kokonaisuuden kannalta JEF on pienehkö mutta suhteellisen tärkeä palanen alueellisessa puolustusyhteistyössä, Pesu sanoo.
– Tämä on yksi keino Suomelle luoda ja ylläpitää sotilaallisia suhteita muihin läntisiin toimijoihin, hän tiivistää.
JEF tulee sanoista Joint Expeditionary Force, ja yhteistyössä ovat mukana Britannian ja Suomen lisäksi Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro.
Yhteistyö on nyt alkuviikosta esillä, koska Britannia on kutsunut muiden JEF-maiden johtajat yhteiseen kokoukseen Lontooseen. Suomea Lontoossa edustaa presidentti Sauli Niinistö.
Kokous on järjestetty Britannian pääministerin Boris Johnsonin aloitteesta. Tapaamisessa keskustellaan erityisesti Euroopan turvallisuustilanteesta Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Downing Streetin tiedotteessa Johnson korosti, että yhteistyön kautta tulisi vahvistaa maiden resilienssiä Venäjän uhkaa vastaan.
Johnsonin mukaan resilienssin vahvistamisen on ulotuttava sotilaallista yhteistyötä laajemmalle. Tapaamisessa esillä ovat myös energiaturvallisuus ja Ukrainan jälleenrakentamisen tukeminen.
Ulkopoliittisen instituutin Pesu arvioi, että JEF-tapaamisen järjestäminen on Britannialle mahdollisuus osoittaa johtajuutta tässä tilanteessa.
– Britannia tavallaan pyrkii vaalimaan Pohjois-Euroopan tasapainoa ja vakautta. JEF on yksi työkalu briteille osoittaa, että he ovat eurooppalaisessa turvallisuudessa kuitenkin merkittävä peluri, Pesu sanoo.
Odotettavissa on, että johtajien tapaamisen jälkeen julkistetaan yhteinen julkilausuma. Pesun mukaan on kiinnostavaa nähdä, millaisilla ilmaisuilla julkilausumassa otetaan kantaa esimerkiksi JEF-maiden väliseen solidaarisuuteen ja antaako kokous suuntaviivoja kehittyvälle yhteistyölle.
JEF-koalitio perustettiin vuonna 2014, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2017. Silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) painotti, että JEF ei ole ”mikään mini-Nato”. Yhteistyö ei luo osallistujilleen velvoitteita toistensa puolustamiseen eikä näin anna Suomelle turvatakuita.
Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta kaikki muut JEF-maat kuuluvat sotilasliitto Natoon. JEF-yhteistyö ei korvaa Naton puitteissa tehtävää harjoittelua vaan täydentää sitä.
Tavoitteena on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa.
Britannia on merkittävä sotilasmahti, ja JEF-yhteistyö sitoo EU:sta eronnutta Britanniaa Pohjois-Eurooppaan. Strategisesta näkökulmasta Pohjois-Eurooppa on Britannialle varsin merkittävä alue, mikä lisää Britannian motivaatiota yhteistyöhön.
– (Pohjois-Eurooppa) luo tällaisen puskurivyöhykkeen Britannian ja Venäjän välille. Siitähän siinä pitkälti on kysymys, Pesu sanoo.
Pesu näkee JEF:n vahvuutena joustavuuden, sillä tarvittaessa yhteistyöjoukko voitaisiin saada liikkeelle melko nopeastikin. Vahvuus olisi enimmillään noin 10 000 sotilasta.
Pesun mukaan olisi epätodennäköistä, että laajassa konfliktitilanteessa näitä joukkoja lähetettäisiin Suomeen, sillä Suomella on ennestään jo niin vahvat joukot. Todennäköisempää olisi, että JEF-sotilaita tarvittaisiin esimerkiksi Pohjois-Norjassa tai Baltian maissa.
JEF-maat ovat kaikki rannikko- tai saarivaltioita, joten Itämeren, Pohjanmeren ja pohjoisen Atlantin vakaus tuo oman sävynsä yhteistyöhön.