Putinin idoli oli sekä hirmuhallitsija että "anti-Putin" – tiesitkö, kuka oikeasti oli Venäjän viimeinen tsaari?
Venäjän presidentti Vladimir Putinin on arveltu aloittaneen sodan Ukrainassa osin historiantulkintansa takia. Hän haluaa korostaa Venäjän suuruutta sekä johtajuutta slaavilaisten kansojen keskuudessa.
Venäjä-tutkija Hanna Smithin arvion mukaan korona-ajan eristäytyminen yhdistettynä lukuintoon on saattanut muuttaa Putinin jo entuudestaan Venäjän voimaa korostavaa ajattelua ratkaisevasti.
Smith toteaa Ilta-Sanomien mukaan, että on mahdollista, että Putin on viettänyt korona-aikana monia hetkiä arkistoissa ja tutustunut Venäjän imperiumin historiaan. Ihmisistä eristäytyminen ja suurvalta-ajan, etenkin tsaari Pietari Suuren ihannointi, on voinut vääristää Putinin maailmankuvaa.
Kuka siis oli Pietari Suuri, jota Putin niin ihannoi?
Pietari I syntyi Venäjää silloin hallinneen tsaari Aleksei I:n poikana tsaarin toisesta avioliitosta kesäkuussa 1672. Pietari ei ollut kruununperimysjärjestyksessä kovin lähellä ykköspaikkaa, sillä hänellä oli kaksi vanhempaa velipuolta.
Aleksei kuoli vuonna 1676, ja tsaariksi nousi vanhin elossa ollut poika Fjodor III. Tämä kuitenkin kuoli 20-vuotiaana ja lapsettomana jo vuonna 1682, jolloin valtaan nostettiin streltsi-eliittisotilaiden tuella poikkeuksellisesti kaksi tasa-arvoista tsaaria, vanhempi velipuoli Iivana V ja Pietari. Iivana ei vammaisuuden takia kyennyt hallitsemaan, joten käytännössä Pietari olikin syytä nostaa toiseksi hallitsijaksi.
Vielä 1680-luvun alussa Pietari ei kuitenkaan ollut kuin noin 10-vuotias, ja tarvittiin sijaishallitsija. Tätä tehtävää hoiti vanhempi sisarpuoli Sofia Aleksejevna (1657–1704). 17-vuotiaana vuonna 1689 Pietari koki jo olevansa kyllin vahva hoitamaan hallitsijuutta aidosti, ja hän sekä kaappasi vallan Sofialta streltsi-sotilaiden avulla että varmisti, ettei tämä kaappaisi varsinaista valtaa, ja lähetti sisarpuolensa luostariin, jossa Sofia vietti loppuikänsä.
Iivanan voimat eivät kestäneet vuotta 1696 pidemmälle, ja tämän kuoltua Pietarista tuli yksin Venäjän hallitsija.
Siinä missä presidentti Putin on länsimaiden kanssa vihamielisissä väleissä, oli presidentin ihannoima Pietari erittäin länsimielinen.
Pietarin on sanottu tehneen slaavilaisesta Venäjästä eurooppalaisen suurvallan. Tätä Venäjän omaa voimaa korostava Putin tuskin haluaa painottaa.
Pietari otti määrätietoisesti tehtäväkseen Venäjän eurooppalaistamisen. Tieteellisesti ja teknologisesti sekä kulttuuriltaan läntistä Eurooppaa paljon jäljessä ollut Venäjä tarvitsi tietämystä Euroopasta noustakseen kehittyneiden läntisten maiden rinnalle. Tässä tavoitteessaan Pietari onnistui erittäin hyvin.
Pietari matkusti ympäri Eurooppaa vuosina 1697–99. Hän oli yksi suuren diplomaattiseurueen jäsenistä, käyttäen salanimeä Pjotr Mihailov. Häntä kiinnosti etenkin merenkulku, jossa Venäjä oli auttamatta alkukantainen.
Pietari tutustui laivanrakennukseen Hollannissa ja Englannissa, jotka olivat tuon ajan johtavat merivallat. Telakkatyöhön hän tutustui ottamalla pestin tavalliseksi työläiseksi Hollannissa.
Laivanrakennustaidon hankkimisella oli myös sotilaspoliittinen tarkoitus. Pietari halusi kukistaa vanhan vihollisen Turkin muodostamalla paitsi kunnon laivasto Mustallemerelle, myös liittokunta länsivaltojen kanssa. Liittokunnan muodostaminen ei kuitenkaan onnistunut.
Palattuaan pääkaupunki Moskovaan Pietari joutui kukistamaan kapinan, jonka olivat aloittaneet häntä aiemmin tukeneet streltsit. Streltsit toisaalta kapinoivat huonoja oloja, toisaalta Pietarin uudistuksia vastaan. Kapina saatiin kukistettua, ja Pietari määräsi streltsien joukkoteloituksia. Tiettävästi Pietari tappoi osan kapinallisista omin käsin.
Kun Turkin-vastainen liittouma ei onnistunut, Pietari kokosi Ruotsin-vastaisen liittouman, johon tulivat myös Puola-Liettua ja Tanska. Ruotsia hallitsi nuori Kaarle XII, jonka arveltiin olevan helppo vastus, mutta toisin kävi.
Suuren Pohjan sodan (1700–1721) alussa Ruotsi saavutti suurta menestystä. Tilanne muuttui vasta vuonna 1709, jolloin Pietari onnistui tuhoamaan Ruotsin armeijan Pultavan taistelussa nykyisen Ukrainan alueella.
Venäjä valloitti Viron alueen Ruotsilta vuonna 1710 ja hyökkäsi silloin Ruotsiin kuuluneeseen Suomeen vuonna 1713. Suomessa venäläismiehitys kesti rauhantekoon vuoteen 1721 asti.
Valtaamalla Ruotsilta mainitut alueet sekä Nevajoen suiston Pietarilla oli nyt pääsy Itämerelle. Nevajoen suistoon Pietari rakensi uuden, modernin pääkaupungin, joka tänäkin päivänä tunnetaan Pietarina. Rakennustyöt alkoivat alueen ollessa vielä virallisesti Ruotsia.
Uudenkaupungin rauhassa 1721 uusi kaupunki vahvistettiin osaksi Venäjää. Menestyksekkään rauhansopimuksen jälkeen oli varmaa, että Venäjä on nyt eurooppalainen suurvalta, ja Pietari vaihtoi tittelikseen keisarin. Tämän myötä hän jäi myös Venäjän viimeiseksi tsaariksi. Tsaari säilyi kuitenkin keisarin tittelinä joissain valtakunnan osissa aina keisarivallan kukistumiseen vuonna 1917 asti.
Pietarin uudistukset olivat vaikuttavia, ja niitä ihaillaan suurvaltaidealistisesti Venäjällä edelleen. Hän loi maalle laivaston, ja takasi sille Ruotsilta otettujen alueiden myötä pääsyn myös Itämerelle. Hän uudisti armeijan rakennetta ja hallintoa. Siviilihallinnossa hän syrjäytti pajarit ja loi virka-aatelijärjestelmän.
Pietari länsimaisti myös kulttuuria. Vaatetus ja arkkitehtuuri lienevät tästä näyttävimpiä esimerkkejä. Kovinta länsimaalaistamista, joskin Pietarin jälkeen, lienee se, että myöhemmin Venäjän ylimystö siirtyi keskinäisessäkin kanssakäymisessään ranskan kielen käyttöön.
Pitkät parrat Pietari poisti muodista apunaan esimerkiksi partavero. Läntistämistoimi tämäkin.
Kuvernementtijärjestelmällä Pietari taas teki valtakunnan eri osista paremmin hallittavat. Hän uudisti myös kirkon hallintoa, ja luostarijärjestelmää hän avasi pakottamalla nämä toimimaan yhteiskunnallisesti hyödyllisesti pelkän hengentyön lisäksi. Luostarit aloittivat esimerkiksi sairaaloiden pidon ja maanviljelyn.
Paitsi uudistaja, Pietari oli myös hirmuhallitsija. Hän kävi säälimättömiä sotia ja käytti valtaansa pakon kautta.
Ehkä käsittämättömimmältä kuulostaa se, että Pietari antoi kiduttaa hengiltä oman poikansa. Aleksei oli vastustanut joitain isänsä uudistuksia, ja myös ”tuottanut häpeää” isälleen esimerkiksi elämäntavoillaan.
Pietari Suuri kuoli 52-vuotiaana helmikuussa 1725. Häntä seurasi valtaistuimella vaimonsa Katariina I.