Eläkeputken poisto puolittaa työttömyysetuuden, mutta saa tutkijoilta kannatusta – tavoitteena 9 000 lisätyöllistä

Politiikka

Eläkeputkesta luopuminen oli maan hallitukselle kipeä päätös, mutta tutkijat kannattavat uudistusta monesta eri syystä. STT:n haastattelemat tutkijat uskovat ensinnäkin, ettei uudistus johda ikääntyneiden työttömyyden pahenemiseen – ainakaan merkittävästi.

–  Sikäli kun tämäntyyppisiä toimia tehdään, ajankohta on oikea, sillä työnantajathan kertovat nyt lisääntyvästä työvoimapulasta, sanoo Laboren (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos) johtaja Mika Maliranta.

Myös taloustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa toimiva Maliranta sanoo, että tutkimustulosten mukaan eläkeputken poiston kaltaiset uudistukset kannattaa tehdä noususuhdanteessa, jossa Suomi nyt on. On myös näyttöä siitä, että eläkeputken poisto lisää työn tarjontaa.

Hallitus linjasi reilu vuosi sitten, että niin sanottu eläkeputki poistetaan asteittain ensi vuoden alusta alkaen.

Lähellä eläkeikää työttömäksi jääneet työntekijät eivät siten saa ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäiviä ennen siirtymistä vanhuuseläkkeelle. Lisäpäivien alarajaa on tarkoitus nostaa vaiheittain niin, että vuonna 1965 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka ei putkeen pääse.

Eläkeputken poistoa koskevan hallituksen esityksen lausuntokierros päättyi torstaina.

Eläkeputken vaikutuksia tutkinut tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) uskoo, että uudistuksen jälkeen yhä useampi ikääntynyt työntekijä pystyy jatkamaan työssä suoraan eläkeikään asti.

–  Eläkeputken tarkoitus on turvata ikääntyneiden työttömien toimeentulo, koska heidän on tavallista vaikeampi työllistyä. Mutta keskeinen ongelma on, että työnantajat kohdistavat irtisanomiset usein työntekijöihin, jotka ovat putkeen oikeutettuja, Kyyrä sanoo.

Silloin kun työnantajilla on tarve irtisanoa paljon ihmisiä kerrallaan, putki on ollut näppärä keino.

–  On sosiaalisesti hyväksyttävämpää ja helpompaa irtisanoa ihmisiä, joiden toimeentulo on turvattu. Voi olla, että ammattiliitotkin ovat ajatelleet, että tämä on parempi vaihtoehto kuin irtisanoa nuorempia työntekijöitä, Kyyrä sanoo.

Malirannan mukaan putki on ollut yrityksille niin sanottu kannattavuusväline. Se on ollut erityisen houkutteleva laskusuhdanteiden aikana.

–  Eläkeputki on vähentänyt yrityksien kannustimia miettiä työn järjestelyä ja henkilöstön koulutusta sillä tavalla, että ikääntyneet olisivat tuottavia yrityksessä.

Valtiovarainministeriön (VM) budjettiosaston erityisasiantuntija Allan Seuri myöntää, että uudistus on heikennys sosiaaliturvaan. Joidenkin ihmisten kohdalla se tarkoittaa sitä, että käytettävissä oleva tulo vähenee.

–  Ymmärtääkseni hallitukselle päätös eläkeputken poistosta ei ollut helppo. Siksi haluttiin tehdä samalla uudelleen työllistymistä tukevia toimia kuten uusi muutosturvapaketti ja muutoksia palkkatukeen, hän sanoo.

Työttömyysetuus suunnilleen puolittuu, jos eläkeputki vaihtuu työmarkkinatueksi. Kelan työttömyysturvatilaston mukaan vuonna 2020 eläkeputkella olevalla työttömyysturvan taso oli kuukaudessa keskimäärin 1  550 euroa, kun taas työmarkkinatuella olevalla 740 euroa. Verotuksen ja täydentävien etuuksien takia käytettävissä olevissa tuloissa ei ole näin paljon eroa, Seuri sanoo.

Seuri huomauttaa myös, että eläkeputken poistonkin jälkeen vähintään 57-vuotiaalla säilyy mahdollisuus palauttaa ansiopäivärahaoikeus osallistumalla velvoitetyöhön eli tekemällä töitä niin sanotusti tukityöllistettynä.

VATT on selvittänyt, näkyykö eläkeputken kiristäminen esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen tai sairauspäivärahan käytön lisääntymisenä. Tällaista vaikutusta ei kuitenkaan Kyyrän mukaan ole löytynyt.

–  Yksi pelko on ollut se, että jos ihmisiä ei päästetä työttömyysputkeen, he ovat niin raihnaisia, että eivät pysty jatkamaan työelämässä ja päätyvät siksi vaikka työkyvyttömyyseläkkeelle.

Eläkeputkeen päätyvien joukko ei ole yhtenäinen. Matala koulutustaso on tutkijoiden mukaan kuitenkin keskeinen uhkatekijä. Hallituksen esityksen mukaan eläkeputkessa olevien määrä oli vuoden 2020 lopussa vajaat 6  000.

Malirannan mukaan työttömyysongelmaa ei kannata hoitaa eläkeputken kaltaisilla ratkaisuilla edes silloin kun talouden suhdanteet tulevaisuudessa huononevat.

–  Ottaisin käyttöön muita välineitä hyvinvointivaikutuksien turvaamiseksi. Tällainen voisi olla esimerkiksi koulutus, Maliranta sanoo.

Kaikille ikääntyneille suunnattu yleinen putki ei myöskään palvele erilaisissa työmarkkinatilanteissa olevia.

–  Samalla kaavalla on ratkaistu nyt myös sellaisten ikääntyneitten ihmisten ongelmia, joilla ei oikeasti ole merkittäviä ongelmia löytää uutta työpaikkaa tai säilyttää nykyistä.

Kyyrän mukaan putken ikärajaa on hilattu vaiheittain ylöspäin 1990-luvulta lähtien, jolloin se oli 53 vuotta.

–  Aina kun eläkeputken ikärajaa on nostettu, sillä ryhmällä, johon kiristys kohdistui, työllisyys on parantunut.

Hallitus tavoittelee eläkeputken poistolla noin 9  000 lisätyöllistä vuoden 2029 loppuun mennessä. Kaikista hallituksen työllisyyttä kohentavista työllisyystoimista eläkeputken poisto on VM:n Seurin arvion mukaan merkittävin yksittäinen toimi.

Heikennyksiä tällaisiin etuuksiin joudutaan tekemään, koska julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, joka täytyy korjata tavalla tai toisella. Julkista taloutta eläkeputken poisto vahvistaa arviolta 190 miljoonaa euroa vuodessa.

Hallituksen esityksen mukaan lisäpäivien poistosta seuraavat taloudelliset vaikutukset olisivat pienet ensi vuonna. Ne kuitenkin kasvavat siihen asti kunnes viimeiset lisäpäiviin oikeutetut henkilöt ovat vanhuuseläkeiässä vuoden 2029 lopussa.

Putken poisto sisältyy 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaan laajempaan lakiuudistukseen.