Sata syytä innostua sotesta
Neljä kuukautta sitten Arkadianmäellä elettiin historiallisia hetkiä. Poikkeuksellisen ukonilma pauhasi Helsingin yllä. Juuri samalla hetkellä kun kansanedustajat painoivat äänestysnappia ja hyväksyivät sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan uudistuksen, salamat valaisivat taivaan.
Nyt samaa salamaa tarvitaan iskemään innostus suomalaisiin äänestäjiin.
Aluevaaleihin on aikaa kolme kuukautta. Kysymys on meille kaikille tärkeiden arjen palveluiden turvaamisesta, hoitoon pääsystä ja myös näitä palveluita tuottavan henkilöstön hyvinvoinnista. On monta valtavan tärkeää syytä äänestää tulevissa aluevaaleissa.
Uudistuksen onnistuminen ratkaistaan kullakin hyvinvointialueella. Kysymys on lopulta päättäjien asenteesta.
Voimme ajatella, että tehdään vain pakollinen ja yritetään selvitä. Toinen vaihtoehto on innostua hyödyntämään muutostilanne. Tällöin näemme uudistuksessa valtavasti mahdollisuuksia, joilla parannamme ihmisten palveluita.
Mutta eikö meillä ole hoitajapula, rahapula, lääkäripula, koronaepidemian aiheuttama hoitovelka, ikääntyvä väestö ja kaikki muutkin haasteet?
Kyllä on, mutta juuri siksi tämä uudistus tarvitaan. Kaikki tehdään suomalaisen ihmisen arjen palveluiden turvaamiseksi asuinpaikasta riippumatta. Keskusta-aatteeseen sopii mainiosti laittaa ihminen ja hänen tarpeensa eri elämänvaiheissa kaikkea päätöksentekoa ohjaavaksi näkökulmaksi.
Lähes 6 000 julkisen alan työntekijää jää vuosittain työkyvyttömyyden johdosta ennenaikaiselle eläkkeelle.
Edessä olevat haasteet ovat kuitenkin totta. Henkilöstöpula koettelee sosiaali- ja terveyspalveluita kaikkialla Suomessa. Perussyy on väestörakenteemme. Henkilöstöpula vain pahenee, ellemme huolehdi työntekijöiden hyvinvoinnista nykyistä paremmin.
Lähes 6 000 julkisen alan työntekijää jää vuosittain työkyvyttömyyden johdosta ennenaikaiselle eläkkeelle. Tästä aiheutuvat kustannukset on arvioitu yhteensä noin kolmeksi miljardiksi euroksi.
Ikäluokkien pienentyessä meillä ei ole varaa menettää näitä työntekijöitä, eikä meillä ole varaa maksaa näitä kustannuksia.
Hyvinvointialueilla tarvitaankin työkykyjohtamista. Ensimmäinen askel vaikuttavaan työkykyjohtamiseen on ylimmän johdon sitoutuminen. Palvelua, taloutta ja henkilöstöä on johdettava yhtenä kokonaisuutena.
Mikä voikaan olla parempi ja innostavampi tavoite tuleville päättäjille kuin luoda tässä muutostilanteessa hyvinvointialueesta työpaikka, jossa henkilöstö voi hyvin ja jossa työntekijöiden työkyvystä huolehtiminen on keskeinen osa johtamista. Sellainen työpaikka tulee olemaan vetovoimainen.
Työntekijät tuottavat asiakkaille onnistuneesti vain sellaisia kokemuksia, joita he itse kokevat omassa arjessaan. Siksi innostunut ja työhön sitoutunut henkilöstö on ainoa tae hyvälle asiakaskokemukselle ja laadukkaalle palvelulle. Kaikkeen tähän me voimme nyt vaikuttaa.
Meillä on varmasti ainakin sata syytä innostua sotesta, tulevista vaaleista ja uuden rakentamisesta.