Ilveksen metsästyskiintiöön lisäystä – kanta kasvussa toista vuotta
Ilveksen metsästyskiintiö on 320 yksilöä metsästyskaudella 2021–2022 poronhoitoalueen ulkopuolella Suomessa.
Kiintiö on 13 ilvestä suurempi kuin edellisellä kaudella ja verotus on noin 15 prosenttia.
Maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kiintiön tavoitteena on tihentymäalueiden kannan pienentäminen ja sitä kautta ilveksen sosiaalisen kestävyyden varmistaminen.
Muun Suomen alueella ilveskanta ei runsaanakaan aiheuta samalla tavoin haittaa elinkeinoille kuin poronhoitoalueella.
– Ilveksen metsästyksen ja kannan säätelyn tavoitteena on ylläpitää ilveksen ihmisarkuutta, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tiedotteessa.
– Jos ilveksiä on alueellisesti tiheämmin, seuraa siitä enenevässä määrin ilvesten liikkumista sekä saalistusta pihapiireissä ja niiden tuntumassa. Metsästyksen tavoitteena on lisäksi vähentää ilveksen aiheuttamia porovahinkoja ja ilveksen metsäpeuraan kohdistamaa saalistusta, hän lisää.
Poronhoitoalueelle ei aseteta omaa ilveskiintiötä. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta alueellisesta kohdentamisesta muualla Suomessa.
Ministeriön mukaan ilveskanta on ollut jo toista vuotta kasvussa. Viimeisimmän eli vuoden 2021 kanta-arvion mukaan ilveskanta oli kasvanut noin neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Vuoden 2020 kanta-arviossa kasvu oli 11 prosenttia.
Ilveksen aiheuttamat porovahingot ovat vuosittain noin miljoona euroa. Vuonna 2020 summa oli noin 1,22 miljoonaa euroa.
Ilves on luokiteltu lajina elinvoimaiseksi.
Luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltua ilvestä voi tavata kaikkialla Suomessa. Kansalaisten suhtautuminen ilvekseen on pääosin neutraalia tai myönteistä, ja metsästäjille ilves on arvostettu riistalaji, jota metsästetään vuosittain niin sanotuin kannanhoidollisin poikkeusluvin, maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa.