Moni omakotitaloasuja ei lajittele biojätettä – parin vuoden päästä jätelaki tiukentuu

Suomalaisten omakotitalojen pihoilla on yleensä vain yksi, polttokelpoisen sekajätteen astia, vaikka asukkaat olisivat hyvinkin ahkeria lajittelijoita. Suurin osa omakotitalojen asukkaista kerää biojätteen sekajätteeseen. Myös kotikompostorit ovat yleisiä, kertoo Suomen Kiertovoima -järjestön viestinnän asiantuntija Kaisa Halme.

Muita lajiteltavia jätteitä kerätään yhteisiin ekopisteisiin, vaarallisen jätteen keräyspaikkoihin ja jäteasemille.

Biojätteen osalta asiaan on tulossa muutos uuden jätelain myötä: vuoden 2024 heinäkuusta alkaen kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa myös omakotitaloissa on aloitettava biojätteen erilliskeräys.

Halme muistuttaa, että useimmilla Suomen alueilla jätehuolto tarjoaa omakotitalossa asuville jo nyt mahdollisuuden biojätteiden kierrätykseen. Omalle pihalle voi siis tilata tyhjennettävän biojäteastian. Halmeen mukaan moni omakotitaloasuja jättää tämän tekemättä korkean hinnan takia.

–  Joillakin alueilla onkin mahdollista niin sanottu biokimppa eli yhteinen biojäteastia naapuruston kesken, mikä tulee selvästi edullisemmaksi.

Halmeen mukaan omakotitaloasujien kierrätystavoissa on jonkin verran alueellisia eroja, mutta niiden syyt liittyvät lähinnä palveluiden saatavuuteen sekä siihen, mitä vaatimuksia asukkaille alueellisissa jätehuoltomääräyksissä on asetettu – eivät siis niinkään ihmisten käyttäytymiseroihin.

Alueilla, joilla jätehuollon koko ketju on kunnan vastuulla, palvelut ovat usein kattavampia ja edullisempia, mikä edistää myös kierrätystä. Joillakin alueilla matka lähimmälle kierrätyspisteelle voi olla hyvin pitkä, mikä taas saattaa laskea kierrätysintoa.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymällä (HSY) on meneillään erilaisia jätteenkeräyskokeiluja. Yksi niistä on pientalojen monilokeroinen jäteastia, johon kerätään neljää jätelajia: muovipakkauksia, biojätettä, pienmetallia ja sekajätettä.

Kokeilu alkoi toukokuussa 2019, ja tällä hetkellä mukana on noin 1400 pientaloa pääkaupunkiseudulta, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Mattero-Meronen.

Kokeilu jatkuu ensi kevääseen. Siitä on saatu jo jonkin verran tuloksia: lajittelu on lisääntynyt ja jätteen määrä vähentynyt.

–  Etenkin biojätettä ja muovipakkauksia on lajiteltu merkittävästi aiempaa aktiivisemmin, Mattero-Meronen sanoo.

HSY toteuttaa kolmen vuoden välein pääkaupunkiseudulla sekajätteen koostumustutkimuksen. Viimeisin tutkimus on vuodelta 2018, vajaan kolmen vuoden takaa. Sen mukaan omakotitaloasujat lajittelivat jätteitään keskimäärin paremmin kuin 2–9 asunnon taloyhtiöiden asukkaat.

Omakotitaloasujienkin sekajätteestä suurin osa oli silti sellaista jätettä, jota olisi voitu lajitella kierrätykseen: esimerkiksi biojätettä oli 45 prosenttia jätteestä.

Kun verrataan aiempaan eli vuoden 2015 koostumustutkimukseen, vuonna 2018 omakotitaloasujien sekajätteessä oli vähemmän vaarallisia kemikaaleja, tekstiiliä ja jalkineita, metallia, lasia, muovia, puuta ja paperia. Sen sijaan sähkölaitteiden ja akkujen, kartongin ja pahvin sekä biojätteen määrä oli kolmessa vuodessa kasvanut.

–  Muovin määrän väheneminen selittyy sillä, että muovipakkausten keräysastiat tulivat pääkaupunkiseudulle näiden vuosien välillä, Mattero-Meronen huomauttaa.

Suomalaiset omakotitaloasukkaat ovat erityisen innokkaita pakkausmateriaalien kierrättäjiä, mikä näkyy Rinki-ekopisteiden kierrätysmateriaalien lisääntymisenä, kertoo Suomen Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen.

–  Nämä ovat suurelta osin omakotitaloasujien käytössä, sillä kerros- ja rivitaloissa pakkausjätekierrätys on usein järjestetty taloyhtiön puolesta.

Rinki ylläpitää valtakunnallista yli 1850 ekopisteen verkostoa. Suomen ahkerimmat Rinki-ekopisteiden käyttäjät asuvat Kolarissa ja Kemiönsaarella.

Koko Suomen pakkauskierrätysaste on 71 prosenttia. Kesä on ekopisteillä vuoden vilkkainta aikaa ympäri maan.

Sekajätettä kertyi koko Suomessa vuonna 2019 yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia. Määrä on kasvussa, kertoo tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta.

–  Jätteitä pitäisi siis lajitella kaikkialla Suomessa yhä ahkerammin ja toisaalta kulutustottumuksia muuttaa, jotta jätteen määrä ei enää kasvaisi.

Omaa jätemääräänsä voi Karppisen mukaan yrittää vähentää esimerkiksi harkitsemalla ostoksia tarkemmin, ostamalla vain tarpeeseen, panostamalla mahdollisuuksien mukaan laatuun, korjaamalla tai korjauttamalla tavaroita poisheittämisen sijaan ja ostamalla tavaroita uuden sijasta käytettynä.

–  Kotona tapahtuvaa kierrättämistä voi parantaa panostamalla ensin vaikkapa biojätteiden lajitteluun. Muovijätteiden lajittelun voi aloittaa esimerkiksi suurimmista muovipakkauksista.