Kurvisen mukaan Suomen Akatemian rahoitus näyttäisi pysyvän ennallaan ensi vuonna

Hallituksen budjettiriihi on jatkunut hallituspuolueiden puheenjohtajien viisikon neuvottelulla. Koko hallitus ei tiettävästi enää tänään ole koolla Säätytalossa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) sanoi Säätytalolta poistuessaan, että paljon on vielä kesken, mutta riihen alla paljon puhuttaneen tieteen rahoituksen osalta on tapahtunut edistystä.

–  Tietysti paketti on vielä auki, mutta näyttää siltä, että pystymme ratkaisemaan ensi vuoden Suomen Akatemian rahoitustilanteen. Näyttää siltä, että ensi vuoden Suomen Akatemian rahoitus pysyy ennallaan, Kurvinen sanoi.

Suomen Akatemian kautta kanavoitava rahoitusvaltuus tutkimukselle on pienenemässä, sillä valtio ei korvaa kokonaan Veikkauksen tuotoista saatavien varojen vähenemistä edunsaajille eikä korvauksesta ole sovittu vuoden 2023 jälkeen.

Valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotuksissa on esitetty, että uuden tutkimuksen rahoitus vähentyisi ensi vuonna kymmenillä miljoonilla euroilla kuluvaan vuoteen verrattuna.

Ilmastoon liittyvät päätökset ovat keskeisimpiä auki olevia asioita budjettiriihessä, kertoi pääministeri Sanna Marin (sd.) toimittajille tiistaiaamuna riihen alkaessa.

–  Myös työllisyyskysymykset ovat sellaisia, jotka nousevat vielä viisikon keskusteluun, Marin sanoi viitaten hallituspuolueiden puheenjohtajiin.

Sen sijaan valtion ensi vuoden talousarviosta puolueilla on Marinin mukaan yhteinen näkemys. Myös valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kommentoi asiaa sanomalla, että budjetin suhteen hallitus on hyvällä mallilla.

Budjettiriihessä hallituspuolueet hyväksyvät tulevan vuoden tulot ja menot. Lisäksi hallitus on aiemmin linjannut, että riihessä sovitaan valtion tuloja vahvistavasta veroratkaisusta sekä ilmastotoimista Suomen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä.

Työllisyystoimien osalta budjettiriihen painopiste on Saarikon mukaan nopeavaikutteisissa toimissa. Hän on ennen riihtä korostanut tarvetta ehkäistä yritysten työvoimapulaa.

–  Pöydällä on opiskelijoihin, eläkeläisiin ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä kannustavia kysymyksiä siihen, miten työn vastaanottaminen olisi nykyistä helpommin mahdollista, Saarikko sanoi.

Hallitus on linjannut tekevänsä koko loppuvaalikauden aikana työllisyystoimia, joilla vahvistetaan julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Saarikko ja Marin kuitenkin korostivat, että päätökset on sovittu tehtäväksi loppuvaalikaudella, ei budjettiriihessä.

Niin ikään riihestä odotettavan verokokonaisuuden yksityiskohdat ovat Saarikon mukaan viime päivinä tarkentuneet. Keväällä hallitus sitoutui siihen, että riihessä päätetään veroratkaisusta, joka vahvistaa valtiontaloutta 100–150 miljoonalla eurolla. Tämän ohella se sopi päättävänsä veromuutoksista, jotka edistävät investointeja ja vahvistavat kilpailukykyä.

Myös Marinin mukaan puolueet ovat veroasiassa lähellä yhteistä näkemystä.

Hallitus on varannut budjettiriiheen kaksi päivää. Hallituspuolueiden puheenjohtajat ja heidän avustajansa ovat pohjustaneet neuvotteluja aiempina päivinä.

–  Todennäköistä on se, että täällä pitkää iltaa viisikon kanssa istumme ja näitä avoimia kysymyksiä läpi käymme, Marin sanoi.

Hallituspuolueista vihreät ja vasemmistoliitto ovat nimittäneet neuvotteluja ilmastoriiheksi. Keskusta on puolestaan kutsunut neuvotteluja työllisyysriiheksi.

Useat ympäristöjärjestöt pitivät äänekästä mielenosoitusta ilmastotoimien puolesta Säätytalon luona riihen alkaessa.