Ministeri Leppä vastaa kriitikoille: maataloustukipaketti nostaa EU:n kunnianhimoa ympäristö- ja ilmastoasioissa
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan uuden maataloustukipaketin (CAP-uudistus) keskeiset tekijät ovat vahvennettu ympäristö- ja ilmastokokonaisuus sekä uusi toimeenpanomalli, jonka myötä jäsenmaat saavat lisää valtaa määritellä toimenpiteitä omiin olosuhteisiinsa sopiviksi.
Leppä kertoi CAP-uudistuksesta tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
– Haluan painottaa, että kunnianhimo ympäristö- ja ilmastoasioissa nousee. Se on päivänselvää, vaikka julkisesta keskustelusta voi saada erilaisen kuvan.
Tukea ylipäätään saadakseen on täytettävä ympäristö- ja ilmastotoimien perustaso.
– Tämä järjestelmä korvaa nykyiset täydentävät ehdot ja viherryttämisen, mutta niiden lisäksi tulee aivan uusiakin vaatimuksia.
Lepän mukaan komission alkuperäinen ehdotus ei kaikilta osin ottanut huomioon Suomen erityisolosuhteita. Neuvoston neuvettolukanta on siinä suhteessa parempi.
– Agronomiset realiteettimme ja poikkeukset ovat mahdollisia, ministeri muotoilee.
Ympäristö- ja ilmastokokonaisuuteen kuuluvat myös maaseudun kehittämisen eli niin kutsutun II pilarin toimet, joihin on varattava 30 prosenttia pilarin rahoituksesta.
– Näistä toimista Suomella on paljon kokemusta, Leppä toteaa.
Uutena osana ja lisäyksenä komission alkuperäiseen ehdotukseen on suorien tukien pakollinen ekojärjestelmä. Jäsenmaan tulee varata I pilarin suorien tukien rahoituksesta vähintään 20 prosenttia ekojärjestelmiin.
– Tähän prosenttiin saimme joustoa, ja II pilarin kunnianhimoisia toimenpiteitä voi hyväksilukea tuossa prosentissa, Leppä kertoo.
Hän korostaa, että ympäristö- ja ilmastotoimien lisäksi mukana on paljon muutakin tärkeää. Tuotantosidonnaisia tukia voidaan jatkaa nykytasolla ja Etelä-Suomen tukea on mahdollista maksaa jatkossakin.
– Byrokratiaa pyritään vähentämään. Tästä esimerkkinä on eläinten rekistöeröinti- ja tunnistamisvaatimusten poistaminen ehdollisuudesta.