Paluu normaaliin tai entistä trumpilaisempaa politiikkaa – USA:lla on edessä kaksi hyvin erilaista polkua
Yhdysvaltain ensiviikkoisten presidentinvaalien tuloksen vaikutukset näkyvät ensimmäisenä ulkopolitiikassa, asiantuntijat arvioivat.
Donald Trumpin ja Joe Bidenin tulevaisuudenvisiot eroavat toisistaan jyrkästi etenkin ulkopolitiikassa, ja siinä presidentillä on myös laajemmat valtaoikeudet kuin sisä- ja talouspolitiikassa.
Ulkopolitiikassa vaalien vaikutus on jopa historiallisen suuri, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen.
– Mikäli valta vaihtuu, nopeimmat suunnanmuutokset todennäköisesti tullaan näkemään nimenomaan ulkopolitiikassa ja kansainvälisellä areenalla. Mitä tulee ulkopolitiikkaan, Trumpin ja Bidenin näkemykset Yhdysvaltain kansainvälisestä roolista eroavat dramaattisesti, oikeastaan yhtä merkittävää poikkeusta lukuun ottamatta, Sinkkonen sanoi tiistaina Ulkopoliittisen instituutin toimittajatapaamisessa.
Se yksi poikkeus on Kiina. Washingtonissa koetaan yli puoluerajojen, että Kiinasta on tullut merkittävä haastaja, jota kohtaan tulee vetää tiukkaa linjaa.
Bidenin vaalivoitto tietäisi paluuta totuttuun tilanteeseen, jossa Yhdysvaltain toiminta on verraten ennustettavaa. Trumpin uudelleenvalinta taas jatkaisi arvaamattomuuden aikakautta.
Bidenin ulkopoliittisen linjan voi tiivistää Sinkkosen mukaan sananparteen Yhdysvaltain kunnioitetun johtajuuden palauttaminen.
– Biden pyrkisi palauttamaan Yhdysvallat monenkeskisten yhteistyömuotojen keskiöön, oli kyse sitten Pariisin ilmastosopimuksesta, (Maailman terveysjärjestöstä) WHO:sta tai jopa Iranin ydinsopimuksesta. Ja Yhdysvallat pyrkisi jälleen toimimaan eräänlaisena kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän takuumiehenä.
Jos Trump voittaa, tiedossa on luultavasti entistä trumpilaisempaa politiikkaa.
– Se tarkoittaisi mahdollisia uusia pyrkimyksiä irtautua kansainvälisestä yhteistyöstä ja jopa pitkäaikaisista liittolaissuhteista, Sinkkonen arvioi.
Talouspolitiikassa erot ehdokkaiden välillä eivät ole yhtä dramaattiset kuin ulkosuhteissa, eikä Bidenin voitto toisi täyskäännöstä nykylinjaan. Sisäpolitiikassa presidentti on myös riippuvaisempi kongressista.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila uskoo, että voimakas talouden elvyttäminen koronakriisin keskellä jatkuu joka tapauksessa.
– Keinot ehkä vähän vaihtelevat, mutta uskon, että valmiutta siihen löytyy kautta poliittisen kentän, että taloutta tuetaan eikä mennä ajopuun lailla, Urrila arvioi STT:lle.
Jos demokraatit nousevat valtaan, elvytys painottuisi julkisten varojen käyttöön ja investointeihin, kun Trumpin alaisuudessa elvytys tapahtuisi enemmän veronkevennysten kautta.
Vaikein tilanne talouspolitiikassa olisi Urrilan mukaan kongressin pysyminen jakautuneena. Tällöin uusista elvytystoimista päättäminen olisi hitaampaa.
Sisäpolitiikassa demokraateilla on mahdollisuus yrittää toteuttaa isoja uudistuksia, jos puolue valtaa ensi kertaa 10 vuoteen sekä Valkoisen talon että kongressin.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala uskoo, että Biden saattaisi hyödyntää valta-aseman ajamalla läpi Obamacarea laajentavan terveydenhuoltouudistuksen.
Sen sijaan puolueen vasemman laidan toiveet pohjoismaalaistyyppisestä julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästä tuskin toteutuvat.