Pääministeri Orpo KD:n leikkausehdotuksista: Ei ole varaa tinkiä puolustuksesta

Pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on kommentoinut kristillisdemokraattien tuoreita sopeutusehdotuksia. Hän ei pidä järkevänä esimerkiksi työn verotukseen ja puolustusmenoihin ehdotettuja kiristyksiä.

– Tässä turvallisuustilanteessa ei ole mitään varaa tinkiä puolustuksesta. Päinvastoin ne tarpeet ovat kasvamaan päin, hän sanoi eduskunnassa toimittajille.

Orpo kiitteli kristillisdemokraattien listaa siitä, että siitä löytyy selkeitä leikkauskohteita.

Hallituspuolue kristillisdemokraatit julkaisi aamupäivällä ehdotuksensa toimista, joilla se sopeuttaisi julkista taloutta ensi vaalikaudella. Toimien yhteissumma on puolueen mukaan noin yhdeksän miljardia euroa vuoden 2031 tasolla.

Sopeutustoimista 7,5 miljardia euroa koostuisi menoleikkauksista ja 1,4 miljardia veronkiristyksistä.

– Sopeutusten pääpaino tulee olla leikkauksissa, sillä talouskasvun kannalta menoleikkaukset ovat veronkorotuksia vähemmän haitallinen tapa sopeuttaa julkista taloutta, sanoi puolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah tiedotustilaisuudessa.

Puolue katsoo, että kohdentamalla menoleikkaukset ja maltilliset veronkorotukset laajasti, kenenkään arki ei vaikeudu liikaa, kilpailukyky ei heikkene, eikä mitään keskeistä yhteiskunnan toimintoa romuteta.

Kristillisdemokraatit on kokoomuksen ja perussuomalaisten jälkeen kolmas puolue, joka kertoo, miten sopeutukset tulisi tehdä ensi vaalikaudella.

Suurimmat säästöt kristillisdemokraatit ottaisi valtionhallinnosta ja rakenteista, vähintään miljardi euroa vuoteen 2031 mennessä. Puolue muun muassa keskittäisi valtionhallinnon ict-toiminnot, henkilöstöhallinnon ja hankinnat.

Puolue säästäisi valtionhallinnon leikkauksilta turvallisuuteen liittyvät toiminnot, kuten poliisin, ja oikeuslaitosten toiminnan.

Se tavoittelee myös julkisen sektorin henkilöstömenoista yhteensä miljardin euron vuosittaisia säästöjä. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua hillittäisiin indeksimuutoksella. Tavoitteena on 830 miljoonan euron leikkaus menojen kasvuun.

Toisaalta puolustusmenojen ja materiaalihankintojen indeksijäädytyksellä puolue tavoittelee 670 miljoonan euron säästöä.

– Maailmalla tällä hetkellä hankitaan niin kiivaasti puolustustarvikkeita, että hankintoja on todella vaikeaa viedä tarkoitetulla volyymillä eteenpäin, Essayah sanoi.

Veropuolelta kristillisdemokraatit ehdottaa esimerkiksi, että ansiotuloveron indeksitarkistus jätettäisiin tekemättä yhdeltä vuodelta vuonna 2028. Tällä tavoitellaan yli 800 miljoonan euron verotulojen kasvua.

– Meidän on saatava heti vuodelle 2028 tehtyä sellainen toimi, joka vaikuttaa meidän nettomenouraan, Essayah puolusteli ehdotusta.

Valtion tuloveroasteikon tulorajoja nostetaan tyypillisesti yleisen ansiotason noustessa. Tällöin verotus ei kiristy automaattisesti palkkojen noustessa.

Puolue myös uudistaisi arvonlisäverotuksen niin, että 13,5 prosentin verokanta jaettaisiin kahteen eri verokantaan. Esimerkiksi ruoka, lääkkeet ja rehut siirrettäisiin alempaan 12 prosentin verokantaan. Essayahin mukaan ajatuksena on tukea ikäihmisiä, lapsiperheitä ja pienemmissä tuloluokissa olevia ihmisiä, joilla ruoka ja lääkkeet ovat menoista huomattavan suuri osa.

Muut hyödykkeet kuten kirjat ja majoitus- ja ravintolatoiminta nostettaisiin 17 prosentin verokantaan. Sanoma- ja aikakauslehdet siirrettäisiin myös tähän ylempään verokantaan. Yleistä korkeinta verokantaa nostettaisiin hieman.

Puolue olisi myös kiinnostunut verottamaan nykyistä enemmän alkoholia ja nikotiinipusseja.

Kristillisdemokraatit suojaisi pitkälti sosiaalietuudet leikkauksilta ja indeksisäästöiltä. Se kuitenkin lyhentäisi alle 58-vuotiaiden ansiosidonnaisen maksimikestoa 400 päivästä 300 päivään.

Puolue ei ehdota leikkauksia eikä veronkorotuksia eläkkeisiin. Se luopuisi kuitenkin opintojen aikaisista eläkekertymistä. Tästä ei kuitenkaan syntyisi säästöjä vuoteen 2031 mennessä.

Maatalouden tukia lukuun ottamatta muita suoria yritystukia puolue leikkaisi ”juustohöylällä” 20 prosenttia.

Kristillisdemokraattien mukaan toimien vaikutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoitukseen ja verokartoitukseen niissä kohdin, missä se on mahdollista. Osa laskelmista perustuu arvioon.

Puolue julkaisee vielä myöhemmin talousohjelman, jossa julkaistaan kattavampi näkemys talouspolitiikkaan.