Suomi pyrkii mahdollisimman löysiin tavoitteisiin luonnon tilan parantamisen osalta

Suomi on viimein saanut valmiiksi luonnoksen kansallisesta ennallistamissuunnitelmasta, jonka se toimittaa Euroopan komissiolle. Suunnitelmassa määritellään keinot, joilla Suomen luonnon tilaa parannetaan tulevina vuosina ja toimeenpannaan EU:n ennallistamisasetusta.

Luonnoksen toimittamisen jälkeen Suomi aloittaa komission kanssa tarkemmat neuvottelut suunnitelman tavoitteita, toimenpiteistä ja rahoituksesta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan luonnos on tehty Suomen etu edellä. Ministeri kertoi tiedotustilaisuudessa torstaina, että suunnitelman lähtökohtana on yksityisen omaisuuden suoja.

– Ennallistamissuunnitelmalla ei ole vaikutusta yksityisten maanomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin, eikä suunnitelmasta tule suoraan voimaan yksityishenkilöitä sitovia tai heidän omaisuuteensa kohdentuvia päätöksiä, Multala sanoi.

Ennallistamistoimet ovat yksityisille maanomistajille vapaaehtoisia. Heidän on mahdollista saada korvausta suojelusta esimerkiksi METSO- ja Helmi-ohjelmien kautta. Suuri osa toimista onkin tarkoitus toteuttaa nykyisten ohjelmien puitteissa.

Suomi pyrkii saamaan komissiolta mahdollisimman paljon joustoja luonnonsuojelu- ja ennallistamistavoitteille. Asiaa perustellaan valtiontalouden tiukalla tilanteella.

Ennallistamisasetuksen mukaan EU-maiden on pyrittävä estämään tiettyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen merkittävä heikkeneminen. Suomen suunnitelmaluonnoksessa heikentämättömyysvelvoite rajataan velvoittavana vain nykyisille Natura-alueille.

– Haluamme, että ennallistamista voidaan kohdentaa nyt tässä ensivaiheessa varsinkin jo suojelussa oleville alueille, Multala sanoi.

Boreaalisten luonnonmetsien suotuisaksi suojelualaksi esitetään vuoden 1995 tasoa. Tällä lähtökohdalla uusia suojelutoimia ei tarvita vaan ennallistettava pinta-ala saavutetaan, kun metsät luonnontilaistuvat nykyisillä luonnonsuojelualueilla ja Metsähallituksen alue-ekologisessa verkostossa.

Suomi esittää myös, että neljän yleisimmän suoluontotyypin ennallistamisen tavoitepinta-ala rajattaisiin 30 prosenttiin EU-asetuksen 80–90 prosentin sijaan. Multala perustelee linjausta sillä, että Suomessa on valtava määrä EU-asetuksen mukaisia suoluontotyyppejä, ja niiden ennallistaminen aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia.

Ennallistamissuunnitelman toteuttaminen vuosille 2026–2031 maksaisi kaikkineen vuosittain arviolta noin miljardi euroa. Suunnitelma ei kuitenkaan sido tulevia hallituksia taloudellisesti.

– Valtion rahoituksen osalta toimenpiteiden laajuus ja toimeenpano tullaan toteuttamaan kulloisenkin eduskunnan päättämän budjetin puitteissa, Multala sanoi.

Tällä hetkellä ennallistamissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toimeenpanoon käytetään vuositasolla Suomessa noin 648 miljoonaa euroa. Näistä valtion budjetista tulee noin 300 miljoonaa euroa ja EU-rahoista noin 140 miljoonaa euroa, minkä lisäksi vesi- ja merenhoidon suunnitelmien velvoitteista koituu yksityisille toimijoille noin 208 miljoonaan euron edestä kuluja.

Multalan mukaan suunnitelmassa on toimia, joihin nykyisten ohjelmien rahoitus ei riitä. Niille pyritään neuvottelemaan mahdollisimman suuri potti EU-rahaa.

– Meidän keskeinen viesti myös komission suuntaan on se, että me tarvitsemme enemmän EU-rahoitusta.