Luke: Afrikkalaisen sikaruton taloudelliset vaikutukset jäämässä maltillisiksi
Afrikkalaisen sikaruton tähänastiset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti sianlihan vientiin, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tiistaina julkaistusta raportista.
Yksittäisille sikatiloille tautitilanteen mukanaan tuomien rajoitusten vaikutukset voivat olla merkittäviä. Luken arvion mukaan suorat taloudelliset vaikutukset koko sianlihantuotannolle ovat kuitenkin vielä vähäiset.
Lihateollisuusyrityksille suurin vaikutus muodostuu sianlihan ja ruhonosien viennin rajoituksista joihinkin EU:n ulkopuolisiin maihin. EU:n sisäiseen sianlihakauppaan taudilla ei toistaiseksi ole ollut vaikutusta.
Vientikieltoja asettaneiden Kiinan, Japanin, Taiwanin ja Etelä-Afrikan markkinoille jää loppuvuonna myymättä sianlihaa arviolta yli 7 miljoonan euron ja muita ruhonosia yli 4 miljoonan euron arvosta.
Jos tätä vientiä ei saada ohjattua uusille markkinoille, voivat viennin tulonmenetykset nousta ensi vuonna noin 40 miljoonaan euroon.
Tilanne muuttuu olennaisesti, jos virus leviää laajemmalle ja rajoitukset jatkuvat pitkään. Jos tauti leviää tuotantosikalaan, joudutaan tartunnan saaneet siat lopettamaan, tuotanto keskeyttämään ja tilat desinfioimaan.
Vaikutukset peltokasvituotantoon näyttävät Luken mukaan jäävän melko vähäisiksi. Tartuntavyöhykkeellä viljeltyä kauppakelpoista viljaa saa edelleen myydä, kun viruksen hävittämiseen tähtääviä varastointivelvoitteita noudatetaan.
– Ostajat voivat asettaa viranomaismääräyksiä tiukempia vastaanottorajoituksia, kuten ASF-tilanteen alkuvaiheessa tapahtui, tiedotteessa todetaan.
Metsätaloudessa rajoitusten keventäminen pienensi alkuun suureksi arvioitua taloudellista riskiä. Nykyisten rajoitusten perusteella metsätaloudelle aiheutuvien vaikutusten Luke arvioi olevan verrattain vähäisiä.
Luke päivittää arviotaan sikaruton vaikutuksista alkutuotantoon, kun tilanteesta saadaan uutta tietoa.
– Tilanne elää jatkuvasti, joten myös taloudellisten vaikutusten arvio tarkentuu tilanteen kehittyessä, tutkimuspäällikkö ja erikoistutkija Markus Melin sanoo tiedotteessa.