Hyvinvoivat eläkeläiset hyötyvät jatkossakin valinnanvapauskokeilusta

Terveydenhoidossa 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun laajentaminen jakaa asiantuntijoiden ja palveluiden tarjoajien näkemyksiä. Kaikki haluavat ihmisten pääsevän nopeasti lääkäriin ja jonojen lyhenevän, mutta kokeilun jatkamista leimaavat vanhat tutut ongelmat.

– Kokeilun keston pidentäminen ja käyntikertojen lisääminen eivät ratkaise kokeilun keskeisimpiä ongelmia, vaan voivat lisätä niitä, katsoo Hus-yhtymän laki- ja hallintoasioiden päällikkö Jaana Vento hallituksen lakiesitystä koskevassa lausunnossa.

Husin mukaan potilaiden hoito pirstoutuu ja hoidon jatkuvuus heikentyy.

Viime syksystä lähtien yli 65-vuotiaat ovat voineet käydä yksityislääkärillä julkisen terveydenhuollon hinnalla. Kokeiluun on sisältynyt kolme lääkärikäyntiä vuodessa ja rajattu tutkimusvalikoima maksua vastaan.

Keväällä hallitus päätti, että Kela-korvausten valinnanvapauskokeilua jatketaan yhdellä lisävuodella vuoden 2028 loppuun ja sitä laajennetaan kuuteen lääkärikäyntiin. Hoito- ja tutkimuskorvauksiin lisättäisiin oikeus neljään fysioterapiakäyntiin vuodessa. Tätä koskevat lakiesitykset ovat parhaillaan lausunnoilla.

Vanhusasiavaltuutettu pitää huolestuttavana, että kokeilu lisää eriarvoisuutta palveluiden käytössä ja hoitoon pääsyssä.

– Kokeilun tähänastisten havaintojen valossa on todennäköistä, että myös fysioterapiakäynnit kohdentuvat jo ennestään yksityisiä terveyspalveluita käyttävään väestönosaan, arvioi vanhusasiavaltuutettu omassa lausunnossaan.

Yksityislääkäreitä ovat kokeilun alkuvaiheessa käyttäneet etenkin hyvätuloiset, kaupunkilaiset ja ikähaitarin nuorimmat.

Yksityislääkärillä käyvän yli 65-vuotiaan on itse laskettava lääkärikäyntiensä määrä. Mikäli hoitoon hakeutuu enemmän kuin laki sallii, ikävänä yllätyksenä voi tulla Kela-korvauksen takaisinperintä. Lisälaskuja voi tulla myös jatkohoidosta julkisen puolen terveyskeskuksissa.

Useampi lausunnonantaja kiinnittää huomiota myös siihen, että yksityisen terveydenhuollon omavastuuosuudet eivät kerrytä terveydenhuollon maksukattoa. Kun 815 euron vuotuinen maksukatto ylittyy, käynnit ovat maksuttomia julkisella puolella, mutta eivät yksityisellä.

Omavastuu peritään jokaisesta korvattavasta käynnistä yksityisellä puolella. Kokeilun hyödyntäminen voi siis tuoda lisää maksettavaa esimerkiksi monisairaille iäkkäille, joiden on joka tapauksessa pakko käydä lääkärissä useita kertoja vuodessa.

– Vaikka lääkärikäynnin omavastuu vastaa terveyskeskuksen asiakasmaksua, yksityisten palvelujen käyttö voi muodostua kokonaisuutena kalliimmaksi, Reumaliitto arvioi lausunnossaan.

Hallituksen tavoitteena on valinnanvapauskokeilulla purkaa julkisen terveydenhuollon hoitojonoja.

Vähemmän yllättäen Terveystalo, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät kannattavat kokeilun laajentamista. Myös Kela suhtautuu myönteisesti jatkoon.

– Käyntikertojen korotus kuuteen mahdollistaa sen, että vakuutetun koko hoitoketju säilyy asiakkaan niin halutessa saman lääkärin kanssa, katsoo Kelan juristi Johanna Vuorinen.

Hyvinvointialueiden kokemusten mukaan kokeilu ei ole kuitenkaan lisännyt potilaiden hoidon jatkuvuutta eikä vähentänyt julkisen sektorin kuormitusta.

Etelä-Savon hyvinvointialueen mielestä rahat tulisi kohdentaa suoraan perusterveydenhuollon palveluihin, ja Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Satakunta katsovat paremmaksi kehittää esimerkiksi omalääkärimallia. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sen sijaan kannattaa valinnanvapauskokeilun jatkamista.

– Ikääntyneiden palvelutarpeet liittyvät usein pitkäaikaissairauksiin, toimintakyvyn heikkenemiseen ja useiden palvelujen samanaikaiseen käyttöön, minkä vuoksi yksittäisiin vastaanottokäynteihin perustuva korvausmalli ei korvaa jatkuvaa hoitosuhdetta, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue sanoo lausunnossaan.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kuitenkin arvioi, että pelkkä palvelujen käytön lisääntyminen ei osoita uudistuksen onnistumista, jos samalla syntyy päällekkäisiä palveluja tai kustannukset kasvavat ilman aitoja hyötyjä.

Moni lausuja muistuttaakin, että valinnanvapauskokeilun vaikutusten arviointi on vasta alussa ja näyttö on siten heikkoa.

– Näyttää siltä, että kokeilu ei lisää terveyshyötyä merkittävästi, kun asiakkaat ovat parempikuntoisia ja heitä hoidetaan raskaammalla palvelurakenteella, kirjoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Sinervo.

Laitos tekee tutkimusta kokeilun vaikutuksista yhteistyössä Kelan kanssa.

Lausuntopyyntöjen vastausaika päättyy sunnuntaina. Niitä oli torstai-iltapäivään mennessä annettu 38.