Suomi haluaa torjua protektionismia OECD:n puheenjohtajamaana
Suomen hallituksen keskeiset ministerit pääsevät ensi viikolla paistattelemaan kansainvälisen huomion keskipisteessä, kun Suomi toimii taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n ministerikokouksen puheenjohtajamaana.
Kokous järjestetään ensi viikon keskiviikkona ja torstaina OECD:n päämajakaupungissa Pariisissa.
Suomesta lähtee kokoukseen vahva ministeriedustus, sillä Pariisiin ovat lähdössä pääministeri Petteri Orpon (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) lisäksi myös elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.).
Pääministeri Orpolla on kokousmatkan yhteydessä Pariisissa kahdenvälinen tapaaminen Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa.
OECD:n ministerineuvoston vuosittain järjestettävän kokouksen puheenjohtajamaana toimiminen on harvinaista herkkua, sillä edellisen kerran Suomi toimi tässä roolissa vuonna 1984.
OECD tuottaa talous- ja yhteiskuntapolitiikan tutkimustietoa ja jakaa jäsenmaille suosituksia ja parhaita käytäntöjä politiikantekoon.
Vuonna 1961 perustetussa OECD:ssä on tällä hetkellä 38 taloudellisesti pitkälle kehittynyttä jäsenmaata. Järjestöön kuuluvat muun muassa lähes kaikki EU-maat, Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Meksiko, Australia, Uusi-Seelanti, Japani, Etelä-Korea, Turkki ja Israel.
Ulkoministeriön kansainvälisen kaupan osaston päällikön Tuomas Tapion mukaan Suomi on halunnut panostaa OECD-kokouksen puheenjohtajuuteen, sillä viime vuosina monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö – joka on erityisen tärkeää Suomen kaltaisille pienille maille – on ajautunut hankaluuksiin monilla aloilla.
Tämänvuotisen kokouksen teemana on Suomen aloitteesta teollisuuspolitiikka, jonka merkitys on kasvanut viime vuosina samalla kun valtioiden rooli kansainvälisessä taloudessa vahvistunut.
Osaltaan tarvetta keskustelulle lisää maailmassa käynnissä oleva geopoliittinen kuohunta ja samanaikainen teknologinen murros muun muassa tekoälyn vuoksi.
– Ajatuksena on pohtia sitä, miten me tässä murrostilanteessa pystymme toteuttamaan fiksua teollisuuspolitiikkaa niin, että sillä saavutetaan talouskasvua, tuottavuuskasvua ja muita hyödyllisiä asioita, mutta samalla vältetään politiikkaa, joka vääristää kilpailua, johtaa protektionismiin tai estää innovaatioita taloudessa, Tapio sanoi STT:lle.
Tapion mukaan kansainvälisessä taloudessa on ollut viime vuosina havaittavissa kasvavissa määrin protektionismia ja erilaisia valtion tukia ja teollisuuspoliittisia toimia, jotka rajoittavat kilpailua ja jotka pitemmällä aikavälillä ovat talouden kehitykselle haitallisia.
– Tässä tilanteessa me toivomme, että jäsenmaiden kesken voisi syntyä yhteisiä ajatuksia siitä, miten me voimme tehdä hyvää teollisuuspolitiikkaa ja samalla karttaa näitä riskejä, joita tässä on, Tapio sanoo.