Velkajarrutyöryhmä: Suomen julkista taloutta sopeutettava 8–11 miljardilla vuoteen 2031 mennessä
Eduskunnan finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä eli niin sanottu velkajarrutyöryhmä on päässyt sopuun tavoitteesta, jonka mukaan julkista taloutta tulee sopeuttaa 8–11 miljardilla vuoteen 2031 mennessä.
Valtion- ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä saisi olla seuraavan vaalikauden lopulla enintään 2,0–2,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Nyt asetettua alustavaa tavoitetta tarkastellaan uudelleen vielä kuluvan vuoden joulukuussa.
Velkajarruun ovat sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.
Suomi on yksi eniten velkaantuneista EU-maista. Työryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) kiitteli, että haastavan taloustilanteen edessä suomalaiset päättäjät pystyvät toimimaan yhdessä.
– Näiden yhteisten tavoitteiden jälkeen voimme todeta nuorille suomalaisille, että velkahaaste tullaan ratkomaan. Tämä on tärkeä viesti paitsi kansainväliselle yhteisölle, mutta myös suomalaisille, että Suomi hoitaa asiansa, Valkonen sanoi keskiviikkona työryhmän raportin julkistuksen yhteydessä.
Työryhmä päätti myös, että EU:lle toimitettavaan keskipitkän aikavälin suunnitelmaan haetaan sopeutuskauden pidennystä neljästä seitsemään vuoteen. Ylivaalikautinen tavoite vuosille 2027–2033 on, että alijäämää on keskimäärin noin kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Sekä kansallinen että EU-lainsäädäntö ohjaavat rahoitusasematavoitteen asettamista. Niiden pohjana on käytetty valtiovarainministeriön laskelmia, jotka tulevat vielä päivittymään useaan otteeseen ennen vuotta 2027.
Työryhmän varapuheenjohtaja Joona Räsäsen (sd.) mukaan on vielä mahdotonta sanoa, miten sopeutustavoitteeseen päästään. Vaihtoehtoja ovat suorat leikkaukset, mutta menoja voidaan rajoittaa myös esimerkiksi verotukseen kohdistuvien muutosten tai muiden rakenteellisten uudistusten kautta.
– Ottaen huomioon tämän tavoitteen mittakaavan, että julkista taloutta pitäisi vahvistaa vähintään kahdeksalla miljardilla eurolla vaalikaudessa, niin kyllä se tarkoittaa sitä, että tarvitaan ihan kaikennäköisiä toimenpiteitä, Räsänen sanoi STT:lle.
Räsäsen mukaan suurin haaste ovat tulevina vuosina kasvavat puolustus- ja korkomenot sekä ikärakenteesta johtuvat menot. Hänen mukaansa velkasuhdetta on korjattava muun muassa yhteiskunnan kriisinkestävyyden vuoksi.
– Me olemme kroonisesti alijäämäisiä. Näin ei vain voida jatkaa, Räsänen sanoi.
Vasemmistoliitto jätti raporttiin eriävän mielipiteen. Puoluetta työryhmässä edustanut Hanna Sarkkinen perusteli ulos jättäytymistä sillä, että tulevan vaalikauden tavoitetta ei ole järkevää asettaa vuotta ennen vaaleja.
– Laskelmat elävät ja ovat epävarmalla pohjalla. Lopulliset EU-vaatimukset selviävät vasta, kun uusi hallitus käy vaalien jälkeen neuvottelut komission kanssa. Nyt asetettava tavoite rajoittaa tulevan hallituksen liikkumavaraa tarpeettomasti, Sarkkinen sanoi.
Sarkkisen mukaan sopeutuksille asetettu 8–11 miljardin mittakaava on epärealistinen, jos se suhteutetaan Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemiin sopeutuksiin.
– Tämä hallitus on tehnyt 3,5 miljardin sopeutukset, ja ne ovat aiheuttaneet mittavaa haittaa yhteiskunnalle. Köyhyys on lisääntynyt ja sopeutukset ovat toisaalta hidastaneet talouskasvua, minkä seurauksena velkasuhde on kasvanut eikä laskenut, Sarkkinen sanoi.
Orpon hallituksen tavoitteena on ollut sopeuttaa julkista taloutta 10 miljardilla. Asiantuntija-arvioiden mukaan se ei ole kuitenkaan pääsemässä tavoitteeseensa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että hallituksen 10 miljardin sopeutuspäätösten vaikutus valtion alijäämään on todellisuudessa vain noin 3,5 miljardia euroa.
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen sanoi puolestaan helmikuussa, että totuus löytyy jostain 3,5 miljardin ja 10 miljardin välistä.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sanoi, että nyt tehdyssä sopimuksessa kyse on ennen kaikkea ulkopuolisten pakkojen toteuttamisesta.
– Raamit meille asettaa ulkopuolinen yhteisö. Jos me emme saa tehtyä säästöjä, joku tulee tekemään ne meidän puolestamme, Mäkelä sanoi.
Mäkelä toivoi, että keskustelussa voitaisiin siirtyä keinoihin, joilla säästöjä tehdään. Hän syytti opposition pitäneen meteliä, kun nykyinen hallitus on tuonut eduskuntaan säästöesityksiä.
Keskustan Markus Lohi sanoi puolueensa olevan erittäin tyytyväinen siihen, että puolueilla on nyt yhteinen tilannekuva taloudesta.
– Tulevalla vaalikaudella joudutaan tekemään varmuudella niin säästöjä kuin veroratkaisuja, mutta emme tule onnistumaan tässä ilman talouskasvua, Lohi sanoi.
Hän lisäsi, että vastuullista politiikkaa olisi ”aloittaa urakka” siten, että jo vuodelle 2027 löytyisi selkeitä toimenpiteitä. Lohi toivoi, että esimerkiksi yhteisöveron alentamista tarkasteltaisiin uudelleen, koska se on talouskasvua rapauttava toimi.
Vihreiden Saara Hyrkön mukaan puolueelle oli tärkeää torjua ”täysin ylikireät” tavoitteet ja asettaa EU-sääntöjen puitteissa joustava tavoite, joka antaa tilaa ”fiksulle ja pitkäjänteiselle talouspolitiikalle”.
– Talouden vahvistaminen ei ole synonyymi leikkauksille, vaan tämän urakan hoitamiseen tarvitaan huomattavasti laajempi keinovalikoima – verotus ja muut uudistukset mukaan lukien, Hyrkkö sanoo.
Uutista korjattu 26.2. klo 12.53: Poistettu toisen kappaleen alusta virheellinen viittaus julkisen talouden alijäämään. Kyse on valtion- ja paikallishallinnon yhteenlasketusta alijäämästä.