Puolustusvaliokunta lausunnossaan: Eniten parannettavaa on kansainvälisestä yhteistyöstä informoimisessa

Kansainvälinen puolustusyhteistyö on se puolustuspolitiikan alue, jossa eduskunnan tiedonsaantioikeuksissa on eniten kehittämisen varaa. Näin katsoo eduskunnan puolustusvaliokunta perustuslakivaliokunnalle tänään antamassaan lausunnossa.

Esimerkkinä räikeästä eduskunnan tiedonsaantioikeuden laiminlyömisestä valiokunta pitää tapaa, jolla ulkoministeriö lähes kahden vuoden viiveellä informoi ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntaa keskeisestä Suomen Nato-kumppanuuden sisältöön vaikuttavasta kehityskulusta.

Puolustusministeriö puolestaan jätti valiokunnille etukäteen kertomatta Britannian kanssa vuonna 2016 solmittavasta puolustuspoliittisesta puiteasiakirjasta.

Valiokunta huomauttaa, että se jatkaa Nato-kumppanuusasian eduskuntakäsittelyyn liittyvän merkittävän kuulemisviiveen selvittämistä lisäkuulemisilla myöhemmässä vaiheessa.

– Valiokunnan tiedonsaantioikeus ei voi olla siitä kiinni, että valiokunnan puolelta osataan tehdä etukäteen oikeita kysymyksiä puolustuspolitiikan hoidosta. Valtioneuvoston pitää itse aktiivisesti täyttää tiedonantovelvoite, lausunnossa sanotaan.

Puolustusvaliokunta painottaa, että eduskunnan on oltava etukäteen tietoinen kaikista kehityskuluista, joilla on merkitystä kansainvälisen puolustusyhteistyön osalta. On kyse sitten vakiintuneista yhteistyömuodoista tai uusista avauksista.

– Arvio siitä, vaatiiko joku uusi puolustusyhteistyötä koskeva avaus eduskunnan informointia vai ei, on jätettävä eduskunnan tehtäväksi, ministeriö ei voi tätä arviota eduskunnan puolesta tehdä. Epäselvissä tapauksissa ulko- ja puolustushallinnon on syytä käydä vuoropuhelua valiokunnan johdon sekä valiokuntakanslian sihteeristön kanssa sen selvittämiseksi, ylittyykö informointikynnys.

Hallintovaliokunta kritisoi lausunnossaan erityisesti valtiovarainministeriötä toistuvasta puutteellisten tietojen antamisesta.

Hallintovaliokunta kertoo esimerkiksi, että se on toistuvasti pyytänyt valtiovarainministeriöltä tietoja siitä, miten talousarvioesityksiin ja julkisen talouden suunnitelmiin otetut toimintamenot on laskettu tai muutoin määritelty.

Vastaukset ovat valiokunnan mukaan olleet yleisiä ja puutteellisia.
Valiokunta on liittänyt lausuntoonsa valtiovarainministeriön edustajan kirjallisen vastauksen, joka on annettu 14. toukokuuta poliisin toimitiloja ja Senaatti-kiinteistöjä koskevan asian yhteydessä. Se on hallintovaliokunnan mielestä kuvaava.

– En kuitenkaan ymmärrä mistä lakisääteisistä menoista valiokunta on useaan kertaan kysynyt. Kyse ei ole viraston lakisääteisistä menoista, jos virasto haluaa ostaa kalliimman ja isomman ajoneuvon ja kun se ei sitten mahdu vanhaan autotalliin pitää rakentaa uusi autotalli ja kun se ei mahdu nykyiseen rakennukseen pitää rakentaa kokonaan uusi hieno ja kallis toimitalo kalleimmalle mahdolliselle paikalle. Ja kun naapurikaupunkikin sellaisen sai niin itsellekin pitää saada. Kysymys lienee enemmän varustelukierteestä, VM:n edustaja kirjoittaa.

Poliisilla on vireillä Senaatti-kiinteistöjen kanssa kaikkiaan 55 toimitilahanketta.

Hallintovaliokunnan lausunnossa todetaan, että pyydettäessäkään ei ole saatu tietoja siitä, miten esimerkiksi viimeisen julkisen talouden kehyksissä on poliisin ja Rajavartiolaitoksen menot numeraalisesti eriteltyinä laskettu.

– Valiokunnan kannalta on välttämätöntä, että se saa kattavat, oikeat ja luotettavat tiedot siitä, miten talousarviot ja kehykset on vuosittain laskettu, lausunnossa todetaan.

Hallintovaliokunta on kokenut merkittäviä ongelmia tiedon saamisessa myös EU-asioissa. Perustuslakivaliokunta on maaliskuussa antanut tiukkasanaisen lausunnon valtiovarainministeriölle siitä, että se on viivytellyt eduskunnan informointia EU-asioissa, vaikka hallintovaliokunta oli ilmaissut informoinnin tarpeellisuuden.

Eduskunnan talousvaliokunta kertoo puolestaan olevansa huolissaan siitä, että sen käsittelyyn tulevat asiat täytyy käsitellä kiireellä.

Talousvaliokunta sanoo lausunnossaan, että sen käsiteltäväksi tulevat valtiopäiväasiat saadaan eduskuntakäsittelyyn aikataululla, joka usein ei ole mahdollistanut niiden käsittelyä sellaisella perinpohjaisuudella, mitä lainsäädännön yhteiskunnallinen merkitys olisi edellyttänyt.

Valiokunnan mukaan esimerkiksi tavoite antaa asiantuntijoilleen vähintään viikko aikaa lausuntonsa laatimiseen on yhä useammin käynyt mahdottomaksi.

– Valiokunta huomauttaa, että aikataulujen kiireellisyys ei ole koskenut ainoastaan viimeaikaisia poikkeusolojen lainsäädäntökokonaisuuksia, vaan kehityssuunta on ollut nähtävissä jo huomattavasti aikaisemmin ja koskenut yhä useampaa lainsäädäntöesitystä.
Talousvaliokunnalla ei ole kuitenkaan huomauttamista tiedonsaantiin liittyen. Valiokunnan mukaan se on saanut valtioneuvostolta pyydetyt tiedot ripeästi ja kattavasti.

Talousvaliokunta lisää, että vaikka valtiopäiväasiakirjat ovat erikseen tarkasteltuna selkeitä, asioiden muodostama kokonaisuus ja riippuvuussuhteet kumulaatiovaikutuksineen ovat osin jääneet epäselviksi.
Myöskään esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta ja suuri valiokunta eivät huomauttaneet tiedonsaantiongelmista valtioneuvostolta.

Perustuslakivaliokunta tekee tiedonsaantiongelmista selvityksen, joka valmistuu kesällä tai alkusyksystä. Nyt jo on selvää, että vaikeudet ovat moninaisia.

Valiokunta kirjoittaa selvityksen perusteella kannanoton hallitukselle, jonka tehtävä on sen jälkeen varmistaa, että vastedes eduskunnan tiedonsaanti paranee.

Perustuslakivaliokunta on pyytänyt muilta valiokunnilta lausuntoja kokemuksistaan tämän viikon loppuun mennessä. Se itse näkee selvitettävää ainakin valmiuslakia koskevassa tiedonsaannissa, muutamissa EU-asioissa sekä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viimeisen sote-viikon tapahtumissa ja sitä seuranneessa apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa.