Saksia, säästöjä ja Espoon kokoinen joukko työttömiä – keskusta lupasi välikysymyksen työttömyydestä
Hallitus sai kevätkauden ensimmäisellä eduskunnan kyselytunnilla kimppuunsa tuoreista murheellisista työttömyystilastoista virtaa imeneen opposition.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen huomautti, että Suomessa on Euroopan pahin työttömyys ja työttömiä nyt noin Espoon kaupungin asukkaiden verran. Kurvinen piti selvänä, että hallitus on tehnyt liian vähän tai vääriä asioita.
– Paljon voimakkaammin pitäisi tähän suurtyöttömyyteen tarttua, ja tämän vuoksi keskusta jättää ensi viikolla välikysymyksen tästä asiasta, koska tämä on vakavin ongelma, ehkäpä vakavin ongelma, meidän yhteiskunnassa tällä hetkellä, Kurvinen paalutti ja tiukkasi työministeri Matias Marttiselta (kok.) uusia täsmätoimia nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Niitä ei tullut.
SDP.n Pia Viitanen huomautti pääministeri Petteri Orpolle (kok.) tämän nousseen valtaan lupaamalla 100 000 uutta työllistä.
– Ja nyt toden totta on tullut sitten 100 000 työtöntä lisää. Kaikista hurjinta tässä, pääministeri, on se, että hallitus on omilla toimillaan lisännyt työttömyyttä. Esimerkiksi VTV:n raportti kertoi, että talouskasvua on voinut hidastaa se, että hallitus teki leikkauksia työttömyysturvaan aikana, jolloin työpaikkoja ei ole, Viitanen huomautti.
Viitasen mukaan näin köyhyys kasvaa, ostovoimaa ei synny ja talouskierre vie alaspäin on olemassa.
Nyt tarvitaan kipeästi kansalaisten luottamusta, ja valitettavasti hallitus on tätä luottamusta heikentänyt omilla saksillaan sekä lisäämällä työelämän epävarmuutta, heikentämällä pelisääntöjä.
Orpo sanoi, että nykyinen oppositio joutui pois vallasta, koska se sotki Suomen asioita.
– Tämä johti siihen, että Suomi oli vaarallisesti velkaantunut, ja se johti siihen, että me jouduimme aloittamaan tekemällä kuuden miljardin sopeutusohjelman. Koska Suomi oli vaarallisesti velkaantunut, me ollaan jouduttu sopeuttamaan kolme miljardia lisää ja vielä miljardi sen jälkeenkin.
Orpo myönsi, että miljardin leikkaaminen julkisesta taloudesta on pois kulutuksesta, kasvusta ja myös työllisyydestä.
– Me ollaan tarkoituksella pienennetty julkisen sektorin kokoa, ja me jatkammekin sitä vielä. Se tarkoittaa vähemmän työntekijöitä julkiselle sektorille, mutta sekin pitää tehdä niin, että ne tärkeimmät turvataan, esimerkiksi sote-väki.
Keskustan Olga Oinas-Panuma muistutti, että yhdeksän miljardin euron sopeutuksesta kaksi miljardia euroa piti tulla 100 000 lisätyöllisestä.
– Nyt kun alkaa näyttää siltä, että te olettekin painuneet tässä teidän tavoitteessanne melko paljon miinukselle, niin minusta nyt haiskahtaa siltä, että niistä 100 000 lisätyöllisestä ei tule kahta miljardia euroa rahaa. Mistä te aiotte sen kaksi miljardia sitten ottaa, kun se ei niistä työllisistä valitettavasti näytä tulevan?
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) selvitti hallituksen sopineen tähän mennessä noin kymmenen miljardin kokonaisuudesta, joka sisältää erilaisia toimia.
– Se sisältää kuusi miljardia suoria sopeutuskeinoja, veronkiristyksiä ja menoleikkauksia. Sen lisäksi me olemme jo hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti tehneet työllisyys- ja rakennetoimia, joille valtiovarainministeriö on laskenut laskennallisen julkisen talouden vahvistumisen, ja tämän osalta olemme itse asiassa jo ylittäneet sen, mitä hallitusneuvotteluissa arvioitiin.
Purran mukaan nyt tämä lukema on hieman yli kaksi miljardia.
– Laskennallinen työllisyyden vahvistuminen on noin 90 000, mutta aivan kuten edustaja kuvaa, niin vielä, koska meidän taloudellinen tilanteemme on tällainen, ne eivät varsinaisesti näy, mutta ne uudistukset ja niiden vaikutus eivät mihinkään häviä.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela piti erittäin ristiriitaisena, että hallitus antaa lisäetuja suuryrityksille ja rikkaille suomalaisille samaan aikaan, kun toimeentulotukea heikennetään. Hän kysyi Orpolta, onko tämä keskustellut niiden ihmisten kanssa, jotka elävät toimeentulotuen varassa, ja tietääkö tämä, mitä näille ihmisille kuuluu.
Orpo sanoi tammikuussa kiertäneensä maata ja tavanneensa myöskin ihmisiä, joilla on suuria toimeentulovaikeuksia, on työttömyyttä.
– On haasteita, kyllä.
Pääministerin mukaan toimeentulotuella olevien määrän kasvu on tietenkin yhteydessä työllisyys- ja taloustilanteeseen.
– Monta kertaa olen sen täältä todennut, että kun me olemme niin vakavasti velkaantuneita, olimme jo silloin kun me aloitimme, ja erittäin vakavassa tilanteessa, niin me ollaan jouduttu myöskin säästämään, ja jostainhan se on pois. Me ollaan säästetty laajasti eri puolilta yhteiskuntaa, mutta samaan aikaan on tehty niitä uudistuksia, mitkä mahdollistavat talouden kasvun, suuryritysten pärjäämisen mutta myös pk-yritysten pärjäämisen, jotta ihmisillä olisi töitä, hän selvitti.