Eläkemaksujen "kohtuullistaminen" pienituloisille yrittäjille voisi kustantaa jopa satoja miljoonia euroja

Yrittäjien eläkejärjestelmässä on valuvikoja, joita hallitus aikoo korjata pikavauhdilla. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on sanonut selvityttävänsä yhtenä mahdollisena uudistuksena pienituloisiin yrittäjiin liittyvää ongelmaa. Heillä työtulo voidaan määritellä merkittävästi suuremmaksi kuin todelliset ansiotulot.

Hallitus on aloittanut yrittäjien eläkejärjestelmän muutostarpeista joulun alla vuoropuhelun yrittäjien kanssa. Etujärjestö Suomen Yrittäjistä kerrotaan, että keskusteluissa on ollut esillä erilaisia malleja, joissa muutokset pyrittäisiin kohdentamaan esimerkiksi yrittäjiin, joiden työtulo on vuodessa alle 15 000–35 000 euroa.

– Varsin iso osa yrittäjistä kuuluu joukkoon, joilla työtulo on alle 35 000 euroa, sanoo johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä STT:lle.

Hintalappu valtiolle eläkemaksujen muuttamisesta riippuisi Rytkönen-Sandbergin mukaan siitä, miten se toteutettaisiin sekä siitä, kuinka montaa pienituloista yrittäjää muutos koskisi.

– Jos tarkastellaan eläkejärjestelmää staattisesti, voidaan puhua kymmenistä miljoonista euroista jopa 200 miljoonaan euroon, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Nykylain mukaan eläkemaksu perustuu yrittäjän eläkelain mukaisesti määriteltävään työtuloon. Tämä niin sanottu yel-työtulo perustuu laskennalliseen arvioon yrittäjän työpanoksen arvosta – ei todellisiin tuloihin kuten palkansaajilla. Työtulon perusteella määräytyvät yrittäjän eläkemaksu, työuran aikainen sosiaaliturva ja tuleva eläkekertymä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma on vetänyt kansanedustajien työryhmää, joka on kuukausien ajan käynyt läpi yrittäjien eläkejärjestelmään liittyviä ongelmia.

Kauman mukaan ylisuurten eläkemaksujen korjaaminen pienituloisilla on uudistuksista tärkein. 

– Pienistä yrittäjistä, joiden tulotaso on alle 35 000 euroa vuodessa, moni on joutunut laittamaan pillit pussiin. Tulot ovat ylipäätään olleet pienet, ja liian suuri yel-maksu on ollut viimeinen niitti, Kauma sanoo.

Hänen mukaansa paraikaa selvitetään, voidaanko ylisuurten maksujen korjaaminen rahoittaa eläkejärjestelmän sisältä vai täytyykö siihen hakea valtiolta lisää rahaa jollakin tavalla.

Kauman mukaan toisaalta taas esimerkiksi yli 70 000 euroa ansaitsevat yrittäjät ovat maksaneet aivan liian alhaista maksua.

Valtion budjetista joudutaan kattamaan yrittäjien eläkkeitä jo lähes 600 miljoonalla eurolla, koska tuloissa ja menoissa on epäsuhta. Tätä ei Kauman mukaan voi pitää reiluna veronmaksajien kannalta, etenkin kun luku vain kasvaa.

Tilanteen epäsuotuisaan kehittymiseen on vaikuttanut myös, ettei yel-järjestelmää aikoinaan säädettäessä aloitettu rahastointia. Lisäksi yel-eläkettä saavien määrä on viime vuosina kasvanut, mutta aktiiviyrittäjien määrä pystynyt entisellään. Eläkkeisiin on myös tehty isoja indeksikorotuksia.

Yksi eläkejärjestelmän ongelmista kietoutuu eläkeyhtiöiden käyttämään työtulolaskuriin, jonka koetaan määrittelevän yrittäjien työtuloja mielivaltaisesti.

– Nykyjärjestelmän kaikkein suurimmasta ongelmasta on hyvin yhteinen näkemys. Työtulolaskuriin liittyvät ongelmat ovat sellaisia, joista kaikki tahot ovat todenneet, että ne täytyy saada korjattua. Laskuri ei tälläkään hetkellä perustu lakiin, ja sen painoarvo täytyy saada pienemmäksi, Yrittäjien Rytkönen-Sandberg sanoo.

Perussuomalaisista kerrotaan, että puolue olisi valmis ”räjäyttämään” koko laskurin ja antamaan yrittäjille enemmän sananvaltaa työtulonsa määrittämisessä.

– Se, että kahden alimman tuloluokan työtulot ovat paljon korkeammat kuin ansiotulot ja maksukyky, todistaa sen, että laskuri on vinksallaan, hallituslähteestä kommentoidaan STT:lle.

Sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa, joulukuussa julkaistussa selvityksessä todettiin, että yrittäjien eläkemaksut pitäisi pitkälti sitoa todellisiin ansaittuihin tuloihin. Grahn-Laasosen mukaan ehdotusta ei voi toteuttaa, koska se nostaisi vakuutusmaksuja niin isolla osalla yrittäjiä.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra on pitänyt esillä tavoitetta, että yrittäjien eläkemaksu määräytyisi nykyistä selkeämmin todellisten tulojen mukaan.

Saako uudistus maksaa?

Hallitus ei ole linjannut vielä ratkaisuista eikä siitä, kuinka paljon uudistus saa valtiolle maksaa.

Kokoomus- ja perussuomalaislähteistä kuitenkin kerrotaan STT:lle, että uudistuksen ei välttämättä tarvitsisi olla kustannusneutraali. Julkisen talouden tilanne on kuitenkin niin kehno, että liikkumavara on maltillinen.

Yrittäjät vastustavat yrittämisen vaikeuttamista maksukorotuksilla. Lisäksi järjestö haluaa lisätä yrittäjien vapautta määrittää omaa eläke- ja sosiaaliturvaansa.

Täysin yrittäjien omaan ilmoitukseen perustuva malli muodostuisi niin kalliiksi julkiselle taloudelle, ettei hallitus voi STT:n tietojen mukaan harkita sitä.

Uudistuksilla on kiire, jos hallitus aikoo saada ne tehdyksi tällä vaalikaudella. Hallituslähteistä kerrotaan STT:lle, että uudistuksen sisällöistä pitäisi sopia jo mielellään alkuvuodesta ja lakiluonnos saada lausuntokierrokselle kesän korvilla.