Linnaan kutsuttu kieltenopettaja Anne Lindholm iloitsee kielitaitoisesta presidentistä
Kun turkulainen kieltenopettaja Anne Lindholm marraskuun alussa kuuli, että Linnan juhlien teemaksi on tänä vuonna nostettu koulutus ja sivistys ja juhliin kutsuttu paljon opettajia, hän oli riemuissaan alan saamasta positiivisesta huomiosta. Samalla Lindholm naureskeli miehensä kanssa, että eipä kutsu kuitenkaan häneen osu.
Seuraavana päivänä Lindholm istui työpisteellään Puolalan koulussa, kun mies lähetti Whatsapp-viestin. Siinä oli kuva presidentiltä saapuneesta kirjekuoresta. Kutsu oli Lindholmin mukaan täydellinen yllätys.
– Onneksi olin istuma-asennossa. Kyllä siinä vähän meni ihminen veteläksi, Lindholm toteaa STT:lle.
Opettajan ajatukset menivät heti käytännön asioihin.
– Ensimmäisenä tuli mieleen, että miten minä nyt selviän näistä väliarvioinneista. Olen yleensä aina itsenäisyyspäivänä korjannut kokeita ja tehnyt arviointeja, Lindholm nauraa.
Lindholm opettaa Turussa Puolalan koulussa englantia yläasteikäisille ja on opettanut myös venäjää.
Hän päätyi opettamisen pariin alkujaan 1990-luvulla Saksassa, jossa hän piti kansalaisopistossa englanninkursseja. 2000-luvulla aikuisoppilaat vaihtuivat yleissivistävään koulutukseen ja nuorempiin oppilaisiin.
Opettajan työn lisäksi Lindholm on ollut aktiivinen erilaisissa hankkeissa sekä kieltenopettajien järjestöissä. Hän arveleekin Linnan juhlien kutsunsa liittyvän tähän toimintaan, vaikka ei sitä varmaksi tiedäkään. Presidentti Alexander Stubbia Lindholm ei ole koskaan tavannut.
Lindholmin mielestä on hienoa, että koulutuksen merkitystä korostetaan juhlateeman muodossa.
– Vaikka Pisa-tulokset ovatkin olleet vähän heiveröiset viime aikoina, on suomalainen koulutus edelleen tosi hyvä, ja se ansaitsee tulla nostetuksi esille.
Parannettavaakin kokenut opettaja löytää. Lindholm kokee, että tasoerot esimerkiksi englannin osaamisessa ovat kasvaneet.
– Jos nämä ihmiset ovat samassa ryhmässä ja ryhmä on iso, siinä ei oikein kukaan saa sitä opetusta, mitä oikeasti tarvitsisi. Paitsi ehkä se keskitason oppilas, Lindholm sanoo.
Hän toivoisikin, että eritasoisille oppilaille pystyttäisiin tarjoamaan eriytettyä opetusta, jotta jokainen pystyisi edistymään omalla tasollaan.
Lindholm kantaa huolta myös maahanmuuttajaperheiden uussuomalaisista nuorista, joiden valmistava opetus on hänen mielestään tällä hetkellä riittämätöntä.
Lindholm on iloinen, että pääsee itsenäisyyspäivän vastaanotolle sellaisen presidentin kutsumana, joka tunnetaan juuri laajasta kielitaidostaan.
– On ollut suuri ylpeyden aihe, että hänellä on niin hyvä kielitaito. Sen kautta hän on tietenkin päässyt isompiin saappaisiin kuin mikä ehkä Suomelle olisi tavallista, Lindholm pohtii.
Lindholm ajattelee, että koulutus ja osaaminen ovat Suomen valtteja kansainvälisessä ympäristössä, oli sitten kyse bisnesmaailmasta, kulttuurialasta tai esimerkiksi kansainvälisestä politiikasta. Hän korostaa erityisesti kielitaidon merkitystä pienelle kansalle.
– Vaikka nyt on kaikki tekoälyt ja Google-kääntäjät olemassa, niin silloin kun mennään henkilösuhteisiin ja vuorovaikutukseen, eivät ne auta. Kyllä sen kielitaidon pitää olla ihmisellä itsellään.