Tutkijan mukaan Trumpin rauhansopimus heikentäisi Nato-pelotetta myös Suomen osalta
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhansuunnitelmasta vuotaneet tiedot on Euroopassa otettu vastaan pettymyksen tuntein.
EU:n ja ennen kaikkea EU-johtajien vaatimukset on ohitettu, sanoo Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta Trumpin suunnitelmasta. Ukraina ja Eurooppa eivät saaneet näkemystään kuuluviin Yhdysvalloissa.
– Ensimmäinen reaktio EU:ssa olikin se, että olivatko tässä nyt kaikki sen työn ja diplomaattisten neuvottelujen tulokset. Ja että onko kaikki työ valunut hukkaan, vai olisiko tästä vielä löydettävissä jonkinlainen tie eteenpäin, Miettinen sanoi STT:lle perjantaina.
– Mekin Suomessa olemme paljon seuranneet tätä diplomaattista prosessia, jossa presidentti Alexander Stubb on ollut hyvin keskeisesti mukana.
Trumpin hallinnon 28-kohtainen suunnitelma julkaistiin ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan Axios-verkkolehdessä perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa.
Sopimusehdotuksen perusteella Ukrainaa painostetaan hyväksymään tuntuvia rajoituksia itsemääräämisoikeuteensa. Sen lisäksi, että Ukraina joutuisi myöntymään merkittäviin alueluovutuksiin, se ei saisi liittyä Natoon ja joutuisi rajoittamaan armeijansa kokoa.
Lisäksi Yhdysvallat on esittänyt Ukrainalle suoranaisen uhkavaatimuksen allekirjoittaa sopimus ensi viikon torstaihin mennessä, kertoivat lähteet Reutersille perjantaina.
Miettinen muistuttaa, että ennen Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin elokuista Alaskan kokousta Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff oli matkustanut Moskovaan tapaamaan Putinin hallintoa. Moskovassa hahmottui Trumpin viimeisimmän rauhansuunnitelman peruslinja.
Eurooppalaiset johtajat olivat pyrkineet kääntämään Yhdysvaltojen linjaa Euroopalle tai Ukrainalle edullisempaan suuntaan siten, ettei Ukrainan itsenäisyyttä olisi rajoitettu. Myös Stubb on ollut näkyvästi mukana näissä yrityksissä.
Miettisen mukaan näyttää siltä, että yhteiseurooppalainen rintama ei onnistunut kääntämään Trumpin päätä, vaan Trump valitsi mieluummin ”nopean tien” eteenpäin.
– Nyt tämä rauhansuunnitelma tuntuu paluulta taas lähtöpisteeseen. – – – Tuo työ ei ole kantanut hedelmää odotetulla tavalla, Miettinen sanoo.
– Alueluovutukset, armeijan koon pienentäminen sekä Ukrainan suvereniteetin rajaaminen Nato-jäsenyyden osalta ovat taas pöydällä. Näissä kaikissa on ikään kuin annettu periksi, hän sanoo.
Tämän jälkeen EU pyrkii luultavasti auttamaan Ukrainaa, jotta se ei joutuisi hyväksymään sille epäedullista sopimusta, Miettinen uskoo.
Suomen kannalta on merkittävää lisäksi se, kuinka rauhansuunnitelma toteutuessaan voisi vaikuttaa Euroopan ja Suomenkin turvallisuuteen.
Miettisen mukaan tällaisenaan Yhdysvaltojen rauhansuunnitelma heikentää Naton uskottavuutta ja Nato-rintaman yhtenäisyyttä.
– Euroopalla ja Yhdysvalloilla näkyy nimittäin olevan niin erilaiset käsitykset Euroopan turvallisuudesta ja valtioiden koskemattomuudesta. Tässä mielessä kyllä Nato-pelote selvästi heikkenee, Miettinen sanoi.
Miettisen mielestä Ukrainan ja eurooppalaisten olisi jopa helpompi hyväksyä jonkinlainen jäätynyt konflikti Itä-Ukrainan alueilla eli se, että rintamalinjat jäädytettäisiin sodan nykyisiin asetelmiin.
Medioiden julkaiseman suunnitelman mukaan Ukraina saisi kuitenkin liittyä EU:hun.
Miettisen mukaan tämä ei kuitenkaan parantaisi Ukrainan asemaa ja vaarantaisi myös Euroopan unionia. Vaikka ovi EU-jäsenyydelle olisi auki, Ukrainan kyky puolustaa itseään olisi heikompi, hän huomauttaa.
– Kysymys kuuluu, jättääkö suunnitelma oven edelleen auki Venäjän erilaisille operaatioille, jos Ukrainan armeijan kokoa supistetaan ja Ukrainan liikkumatilaa Nato-jäsenyysasiassa heikennetään, Miettinen sanoo.
Tutkijan mukaan tämä voi jättää Euroopan turvallisuuspolitiikan näkökulmasta voimaan pysyvän konfliktin riskin, mikä olisi iso kysymys EU:lle.
– Maa, joka ainakin jollain tasolla jää Venäjän taskuun, olisi myös unionille riski, hän sanoo.