Kompromissiesitys velkajarrusta lähti ryhmien puitavaksi – vasemmistoliitolle esitys ei käy

Eduskuntapuolueiden edustajista koostunut parlamentaarinen työryhmä on saanut valmiiksi kompromissiesityksen niin sanotusta velkajarrusta, kertoo työryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.). Esitys on lähetetty eduskuntaryhmien käsiteltäväksi ja ratkaisusta kerrotaan tänään iltapäivällä.

Vasemmistoliitto on jo ilmoittanut, ettei hyväksy esitystä, kertoi puolueen puheenjohtaja Minja Koskela työryhmän kokouksen jälkeen.

Koskela sanoi, että vasemmistoliitto on kuitenkin parlamentaarisessa työryhmässä jatkossakin mukana.

– Työ tässä ryhmässä jatkuu, mutta tämä ei ole sellainen pohja, minkä me olemme valmiita hyväksymään.

Vasemmistoliitto on sitä mieltä, että EU:n finanssipoliittiset säännöt on syytäkin tuoda lainsäädäntöön. Eri mieltä ryhmä on siitä, tarvitaanko sen päälle vielä kansallista, mahdollisesti kireämpää sääntelyä.

Osa eduskuntaryhmistä on kuitannut sopimuksen, mutta esimerkiksi perussuomalaiset ja SDP isoista eduskuntaryhmistä eivät.

– Uskon, että ymmärrystä löytyy, Mäkelä valotti perussuomalaisten kantaa.

Vihreät päättää kantansa ryhmäkokouksessa aamupäivällä.

SDP:n edustaja parlamentaarisessa ryhmässä on Joona Räsänen, jonka mukaan esityksessä on menty eteenpäin.

– Katsotaan, mihin lopputulokseen ryhmä tulee päätymään.

Hänen mukaansa alkuperäiseen esitykseen on tehty varsin paljon muutoksia ja siltä osin esitys on liikkunut parempaan suuntaan.

– Asiantuntijoiden on nyt hyvä lähteä arvioimaan, täyttääkö tämä vaatimukset, joita työlle on asetettu. Keskeinen vaatimus on uskottava näkymä siitä, miten vastuullisesti Suomessa hoidetaan myös finanssipolitiikkaa, jotta hyvinvointiyhteiskunnan taloudellinen kestävyys turvataan myös pidemmällä aikavälillä.

Räsänen huomauttaa, että kompromissiesitys keskittyy tulevien vaalikausien tavoitteiden asettamiseen ja niiden määrittelyyn, ei keinovalikoiman rajoittamiseen.

– Jokainen puolue vasemmalta oikealle on myös sitoutunut EU:sta tuleviin finanssipoliittisiin sääntöihin ja sehän jo tulee raamittamaan huomattavasti tiukemmin tulevia vaalikausia kuin tämä parlamentaarisen työryhmän työ, Räsänen sanoi.

Neuvottelulähteiden mukaan velkajarrusovun lähtökohta on, että kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista koostuva työryhmä sopii jatkossa rahoitusasematavoitteesta eli käytännössä sopeutustarpeesta aina ennen vaaleja neljäksi vuodeksi ja vaalikauden puolivälissä kahdeksaksi vuodeksi.

Se tarkoittaa, että eduskuntapuolueet asettavat tavoitteen sopeutuksen suuruudesta jo ennen eduskuntavaaleja. Kukin hallitus vuorollaan kuitenkin päättää keinot, joilla tavoitteeseen päästään.

Taloutta voidaan sopeuttaa menoleikkauksilla, veronkiristyksillä ja rakenneuudistuksilla.

Ensimmäinen parlamentaarinen työryhmä on määrä perustaa tässä kuussa.

Valtiovarainministeriön (VM) arvio sopeutustarpeesta ensi vaalikaudelle on neljän vuoden jaksolla 9,9 miljardia euroa, tai jos käytetään seitsemän vuoden sopeutusjaksoa, 6,4 miljardia euroa. Tässä perusskenaariossa on oletettu, että reaalinen kasvu on keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.

Kyseessä on VM:n arvio siitä, mikä EU:n komission viiteura olisi vuonna 2027. Luvut voivat vielä muuttua.

Jokainen hallitus valitsee itse, ottaako se harteilleen neljän vuoden vai seitsemän vuoden sopeutuskauden.

Kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla Suomen velkasuhteen pitäisi laskea keskimäärin 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain. Alijäämä ei saisi olla suurempi kuin 2,5 prosenttia vuodessa ja jos alijäämäsuhde menee sen yli, hallituksen pitää ryhtyä toimiin.

Ensi kaudelle ja tämän hetken arvion mukaan myös vaalikaudelle 2031–2035 sopeutuksen raamit tulevat EU-säännöistä. Kansallinen osa ja 0,75 prosenttiyksikön velkasuhteen vähennystahti tulee voimaan 2031, mutta tällä hetkellä arvio on, että EU-säännöt ovat Suomelle tätä kireämpiä.