Tukka hyvin, kaikki hyvin

Ylläri-pylläri valtiovarainministeri Katri Kulmunille hallituskumppani Vasemmistoliitolta.

Li Andersson pisti ns. rahattoman lehmänostajan asteikolla Antti Rinnettä paremmaksi. Elvytyssatanen jokaiselle!

Tämän puolen miljardin velkaoffensiivi sitten nostaisi Suomen suosta? Kun tuleehan siitä osa takaisin arvonlisäveronakin. Ruokaa sillä ei kai saisi ostaa, paitsi ravintolasta.

Punavihreän kuplan todellisuudessa ihmiset haluavat mennä keikoille ja ravintoloihin ja teatteriin.

Kyllä on rollaattoriparkissa ruuhkaa, kun joku kaulatatuoitu häiskä puhelaulaa.

Epävirallisen kyselyn mukaan moni menisi kampaajalle. Jos kampaus on suurin murhe, niin aika hyvin meillä menee.

Näin pätkän Vasemmistoliiton virtuaalivapusta. Tokihan siellä oli Paleface, tämä valtaa lipova apuraharäppäri, joka on alunperin kapinallisesta räpistä kovin kaukana.

Cheek otti lasten rahat tyylikkäämmin. Skeidaahan sekin oli.

Edellisen vappusatasen jakaja Antti Rinne on valtiomiesurallaan edennyt Hesarin kuukausiliitteeseen kasvislasagnekokiksi. Pekonipastahan meinasikin tappaa.

Omaa etua härskisti tavoittelevat muutkin kuin valtion rahojen kyttääjät.

Suuren ammattiliiton varapuheenjohtaja, palaveriviinereiden ruumiillistuma, alkoi arvottaa työttömyysuhan alla olevia.

Nopeasti poistetun aivopierun mukaan telakkatyötön on parempi ihminen kuin ravintolatyötön.

Viha, vaino pois! ja mitä näitä punalauluja on. Kaikkien ei pitäisi laulaa sitäkään  Nälkä on aina vieraanamme.

Istun postiluukun ääressä neljänä päivänä viikossa. Tiistaisin ei jaeta kuin Kauppalehti.

Odotan Li Anderssonin minulle minun omista veronmaksajan rahoistani lähettämää satasta.

Jotenkin alkaa varmaan kuukausien kuluessa usko hiipua. Alkaa paikat jumittua, olisi sen Björn Wahlroosillekin luvatun hierontasetelin aika.

Oikeasti en istu oven takana, vaan sohvalla. Ihmettelen populismin ja härskin valehtelemisen äärtä ja määrää.

Velkainen valtio, joka ottaa lisää velkaa jakaakseen seteleitä niin sanottuna helikopterirahana, ei ole kohta valtio ollenkaan.

Kai tässä vielä matkasaarnaajaksi joutuu. Soittelen ihmisten ovikelloja ja sanon, että äänestäkää niitä kommareita vasta sitten kun on satanen kädessä. Tai miettikää mistä se tuli. Li Anderssonin käsilaukusta ei.