Tutkijoilta tyly arvio: Hallituksen strategia täysin riittämätön hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi
Tutkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli arvioi, että hallituksen laatima strategialuonnos on täysin riittämätön kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.
Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus linjaa ilmastotoimista osana energia- ja ilmastostrategiaa, jonka luonnos oli lausuntokierroksella perjantaihin asti.
Ilmastopaneelin mukaan strategiassa esitellyt toimenpiteet eivät siis riitä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Hallituksen luonnoksessa arvioidaan, että hiilineutraaliustavoite edellyttäisi päästövähennyksiä noin 34 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2035.
– Arvio osoittaa mittavan lisätoimien tarpeen, ja politiikkauran riittämättömyys heikentää koko strategian ja kansallisen ilmastopolitiikan uskottavuutta, paneeli arvostelee.
Lisäksi paneeli arvioi, että toimet ovat riittämättömiä maankäytön EU-ilmastovelvoitteiden täyttämiseksi. Tätä paneeli pitääkin luonnoksen erityisenä heikkoutena.
– Metsien osalta ehdotettujen toimenpiteiden todellinen vaikuttavuus jää epäselväksi. Maankäyttösektorin ohjaus perustuu vanhentuneeseen tilannekuvaan eikä vastaa nykytilannetta, jossa metsämaa on muuttunut nielusta päästölähteeksi.
Myös ympäristöministeriö esittää lausunnossaan kritiikkiä luonnosta kohtaan. Ministeriö esimerkiksi sanoo, että osin jää epäselväksi, mitkä esitellyt toimet ovat uusia ja mitkä ovat nykysääntelyn toimeenpanoa.
Ympäristöministeriö ottaa kantaa myös metsien käyttöön liittyviin kohtiin.
– Metsien hiilinielu on heikentynyt trendinomaisesti jo pitkään, ja voisi olla hyödyllistä tuoda esiin, miten kehitys aiotaan kääntää, lausunnossa sanotaan.
Ministeriön mukaan metsien kasvun edistämisen toimenpiteet ovat potentiaalisesti tehokkaita, mutta niiden vaikutukset jäävät hieman epäselviksi.
Ministeriö myös esimerkiksi huomauttaa, että niin sanottujen teknisten nielujen toteutuminen riittävässä mittakaavassa on epävarmaa. Sen mukaan strategiassa voisi tuoda esiin vaihtoehtoisia toimia, jos teknisten nielujen käyttöönotto ei etene suunnitellusti.
Esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK sen sijaan kommentoi luonnosta varsin tyytyväisesti. Järjestön mielestä kokonaisuus on laaja ja kunnianhimoinen.
– MTK pitää strategiaa pääosin hyvin valmisteltuna ja kannatettavana, lausunnossa muun muassa todetaan.
Järjestö ottaa kantaa esimerkiksi turvepeltojen vettämiseen ja kosteikkoviljelyyn. Sen mukaan toimet eivät saa heikentää maatalouden tuotantoedellytyksiä ja kosteikkotoimien täytyy olla vapaaehtoisia ja taloudellisesti kannattavia viljelijöille.
MTK ja esimerkiksi Metsäteollisuus ry kiittelevät sitä, että strategialuonnoksessa ei esitetä metsien hakkuiden rajoittamista. Metsäteollisuuden mielestä tämä on erinomaista.
– On kuitenkin muistettava, että kiertoaikojen pidentämisellä sekä kasvatustiheyden nostamisella voi olla vaikutusta puun saatavuuteen, Metsäteollisuus kuitenkin jatkaa lausunnossaan.
Järjestö ottaa myös kantaa maankäytön EU-tavoitteisiin ja metsänielulaskelmiin ”muuttuvine metodeineen”, joiden järjestö sanoo olevan merkittävän kritiikin kohteena.
– Strategialuonnos nostaa hyvin esille nieluihin liittyvät epävarmuudet ja korostaa tarvetta kehittää maankäyttösektorin päästöjen mittaamista, lausunnossa sanotaan.
Hallitus lähetti strategialuonnoksen lausuntokierrokselle riitaisana. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoi STT:lle heti luonnoksen julkaisun jälkeen, ettei perussuomalaiset ole siihen tyytyväinen. Ranteen mukaan asian käsittelyä jatketaan lausuntokierroksen jälkeen.
Ranne sanoi tuolloin, että muun muassa juuri maininta siitä, ettei metsien käyttöä rajoiteta, oli perussuomalaisten käsialaa. Tämän lisäksi puolue haluaisi esimerkiksi selvittää, miten ilmastolakia voitaisiin muuttaa. Ilmastolaissa linjataan Suomen hiilineutraaliustavoitteesta.