Pekkarinen torjuu "koronabondit" – keskustamepin mukaan jonkinlainen hätäapu on ymmärrettävissä
Koronaa ei saa käyttää perusteena oven avaamiseksi EU:n yhteiselle finanssipolitiikalle, painottaa europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk./RE).
Yhdeksän EU-maata esitti viime viikolla vakausmekanismin 500 miljardin euron hätärahaston avaamista ja euromaiden yhteisiä ”koronabondeja” eli velkakirjoja.
– Viimeksi mainittu loukkaa EU:n perussopimuksia ja vie kohti yhteisiä velkoja ja veroja. EVM puolestaan rakennettiin hallitusten välisellä sopimuksella ”viimekätiseksi” ratkaisuksi kaatumassa olevan unionimaan ja sen pankkien pelastamiseksi, Pekkarinen muistuttaa blogikirjoituksessaan Suomenmaassa .
Pekkarinen sanoo, ettei voi tukea esillä olleita ehdotuksia.
– En varsinkaan uutta instrumenttia, euromaiden yhteisiä satojen miljardien mittaisia velkakirjoja.
Jonkin muotoinen hätäapu koronan kaltoimmin kohtelemille EU-maille on Pekkarisen mukaan ymmärrettävissä. Sanotut kaavailut eivät.
Pekkarisen mukaan Suomen talouden tuleva tila ei tule juurikaan vaikuttamaan euron käyttäytymiseen, eikä kustannuskilpailukyymme. Koronan jälkeen todennäköisesti vahvimman eli Saksan talous sanelee paljossa, miten euron käy.
– Eli jo nyt sopii varautua edessä olevaan sisäisen devalvaation, ruman kaiun omaavan kikyn tekemiseen. Ellei sitten euroalueiden talous eriydy koronan seurauksena niin, että yhteisvaluutta kaatuu.
Myös keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska muistuttaa, että Suomen linja on jo kauan ollut, että jäsenvaltiot itse ovat vastuussa taloudestaan.
Keskusta pysyy tällä linjalla edelleen, sanoo Ovaska, joka toimi vuodenvaihteeseen Eurooppalainen Suomi -järjestön puheenjohtajana.
– Mielestäni ei ole poliittisesti realistista lisätä yhteistä taakkaa tai luoda mekanismeja pysyviin tulonsiirtoihin, Ovaska sanoo Svenska Ylen haastattelussa.
Ovaska korostaa, että virus vaikuttaa toki kaikkiin, mutta katsoo, ettei korona-epidemiaa ei pitäisi käyttää tekosyynä liian löysän politiikan levittämiseen koko euroalueelle.
Ovaska uskoo, että esimerkiksi EU:n budjetista voitaisiin löytää varoja jonkinlaiseen ”poistumisstrategiaan” kriisitilanteesta.
EU:n budjetti seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi on vielä auki, koska jäsenmaat eivät ole löytäneet siitä sopua.