Tutkijoiden mukaan vaihtoehtomedioihin pitäisi suhtautua entistä vakavammin – MV-lehden kaltaisista julkaisuista radikaalit ilmaisut leviävät valtavirtaan
Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan vaihtoehtomedioihin on suhtauduttava entistä vakavammin.
Heidän mielestään on syytä unohtaa puhe valeuutisista ja totuudenjälkeisestä ajasta ja puhua sen sijaan vastatiedosta ja reinformaatiosta.
Reinformaation tutkijat määrittelevät ääripuolueelliseksi, opportunistiseksi menettelyksi, jonka osapuolet pyrkivät vaikuttamaan julkiseen keskusteluun.
– Vaihtoehtomedioiden tarkastelu edellyttää hienovaraisempaa lähestymistapaa kuin vain totuuden ja valheen vastakkainasettelua, tutkijat painottavat.
Tutkija Gwenaëlle Bauvois huomauttaa, että vastamediat kehittyvät jatkuvasti ja muuttuvat entistä uskottavammiksi.
– Niiden vaikutusvalta kasvaa, ja ne vaikuttavat valtamediaan todella paljon.
Bauvois, Niko Pyrhönen ja Ruta Kazlauskaite Helsingin yliopistosta sekä Tampereen yliopiston Tuukka Ylä-Anttila ja Jyväskylän yliopiston Karina Horsti ovat selvittäneet laajassa hankkeessa, millaisia strategioita vaihtoehtomediat käyttävät puhutellakseen ryhmiä, jotka ovat menettäneet luottamuksensa valtamediaan.
Valeuutisia ei tutkijoiden mukaan pidä käsitellä kyseenalaistamalla niiden totuus, sillä valeuutiset perustuvat usein todellisiin uutisiin. Ongelmana on, että niiden laatijat valikoivat faktat omien tarkoitusperiensä perusteella.
Samalla vaihtoehtomedioiden edustajat kieltävät toimivansa näin ja syyttävät ”mediaeliittiä” faktojen valikoimisesta.
Tutkijoiden mukaan vastamediat koettelevat myös hyväksytyn kielenkäytön rajoja.
– Ensin ilmaisuja käyttävät vain radikaalit, sitten vastamedia omaksuu ne ja vähitellen valtavirtapoliitikot ottavat ne käyttöön.
Tutkijat korostavatkin, että vastamediat työskentelevät pääasiassa identiteettikysymysten, eivät tiedonvälityksen parissa.
– Tunnesiteiden luominen yleisöön on tärkeä osa vastamedian retoriikkaa.
Hankkeessaan tutkijat perehtyivät muun muassa MV-lehden kirjoitteluun maahanmuutosta vuosien 2015–2017 aikana.
Projektissa selvitettiin myös, minkä verran MV-lehden ilmaisut näkyivät eduskuntapuheissa. Tutkijoiden mukaan 67:ää vastamedialle tyypillisestä ilmaisusta 44:ää käytettiin myös eduskunnassa.
Toisaalta jopa voimakkaasti maahanmuuttoa vastustavat kansanedustajat puhuivat eduskunnassa ”poliitikkosuodattimen” läpi ja jättivät käyttämättä kaikkein jyrkimpiä ilmaisuja.
Lisää aiheesta:
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/126881112/1_s2.0_S2211695819301229_main.pdf