Kansanedustajat Ala-Nissilä ja Jarva jättivät kirjalliset kysymykset arvonlisäveron alarajan nostosta ja tulorekisterilain harrasteseuroille aiheuttamista ongelmista

Keskustan kansanedustajat Olavi Ala-Nissilä ja Marisanna Jarva jättivät tiistaina kaksi kirjallista kysymystä. Ne koskevat arvonlisäveron alarajan nostoa liittyvää selvitystä ja tulorekisterilain harrasteseuroille aiheuttamia ongelmia.

Kansanedustajien mukaan elokuun 2018 budjettiriihessä sovittiin, että Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta pyydetään kattava selvitys yritysten arvonlisäveroalarajan muuttamisen taloudellisista vaikutuksista. Kansanedustajat toivovat nyt nopeita toimia. Selvitys tarjoaa tutkittua tietoa noston vaikutuksista yrittäjien, työllisyyden ja verotulojen kannalta, he huomauttavat.

– Sen jälkeen ei tarvitse argumentoida enää vain verotulomenetysten näkökulmasta. Arvonlisäveron alarajan nostolla olisi pienyrityksille merkittävät positiiviset vaikutukset, Jarva kertoo.

Arvonlisäveron alarajan nostoa puoltaa hänen mukaansa tieto siitä, että useimmissa EU-maissa raja on merkittävästi korkeampi kuin Suomessa tällä hetkellä oleva 10 000 euroa.

– Rajojen nostosta huolimatta Suomessa käytetyt rajat poikkeavat vielä suuresti muista Euroopan maista, joissa alv-velvollisuuden raja on yleisesti noin 30 000–50 000 euroa tai osassa jopa vieläkin suurempi.

Ala-Nissilän mukaan alarajan nosto parantaisi etenkin eri puolilla Suomea työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä ja kannustaisi osaltaan yhä useampaa suomalaista yrittäjyyteen ja itsensä työllistämiseen.

– Suomessa on saatu hyvä pöhinä päälle erityisesti Varsinais-Suomessa ja Kainuussa. Seuraava askel on se, että saamme kaikki mukaan kasvuun.

Jarva ja Ala-Nissilä kysyvät myös mediassakin käsitellystä tulorekisterilakiin liittyvästä ongelmasta.

Pienten urheilu- ja harrasteseurojen on ilmoitettava tulorekisteriin pienimmätkin palkinnot. Tämä on lisännyt seurojen järjestämien tilaisuuksien ja kilpailujen byrokratiaa.

– On mahdollista, että tämä paperityö ja byrokratia ajavat seurat lakkauttamaan jopa perinteistäkin toimintaansa. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Asia on huolestuttava, koska seuratoiminta on monien paikkakuntien elinvoiman kannalta ratkaisevan tärkeää,  Jarva toteaa.

Tällä vaalikaudella on toteutettu säännösten sujuvoittamisen kärkihanketta, jota Ala-Nissilä on koordinoinut. Jarva on puolestaan toiminut keskustan työtä ja yrittämistä käsittelevän norminpurkuvalmisteluryhmän vetäjänä.

– Tulorekisteristä säädettäessä on päässyt syntymään uutta, turhaa byrokratiaa, Ala-Nissilä toteaa.