Peräpohjolan keskustapiiri teki historiaa – Tanja Joonasta ensimmäinen naispuheenjohtaja

Keskustan Peräpohjolan piirikokouksessa Ylitorniolla koettiin historiallinen hetki, kun yhteiskuntatieteiden tohtori Tanja Joona valittiin ensimmäisenä naisena piirin puheenjohtajaksi.

Ylitornion Raanujärvellä perheineen asuva Joona voitti ainoan vastaehdokkaansa, simolaisen yritäjän Sauli Martimon äänestyksen jälkeen numeroin 36–25.

Peräpohjolan johtotroikka vaihtui kokonaan, kun varapuheenjohtajien paikoille taputettiin ilman äänestyksiä Hanna Pesonen Tervolasta ja Olli Rainio Torniosta. Arvonta ensimmäisen varapuheenjohtajan asemasta päättyi Pesosen eduksi.

Pitkästä puheenjohtajapestistään suosiolla luopunut Pekka Pelttari kevensi tunnelmaa jo etukäteen toteamalla että ”aina on parempaan vaihdettu”.

Tanja Joona otti valinnan jälkeen onnitteluja vastaan nöyrällä mielellä.

– Iso ja merkittävä askel tämä on omalla poliittisella urallani, 43-vuotias neljän lapsen äiti kommentoi.

Vaasassa syntynyt, mutta opiskelujen myötä pohjoiseen kotiutunut Joona on kansainvälisen oikeuden apulaisprofessori Lapin yliopistossa.

Sivistyksen ja koulutuksen puolesta hän sanoo panneensa itsensä likoon siitä lähtien kun on politiikassa vaikuttanut.

– Alueen ihmisille on muodostunut oma identiteetti, johon olen päässyt hyvin sisälle. Raanujärven kyläkoulun puolustamisesta se lähti ja koulu toimii edelleen.

– Koulutuksen saavutettavuus ja alueellinen tasa-arvo ovat minulle tärkeitä asioita. Työni puolesta olen päässyt perehtymään läheltä myös saamelaiskysymykseen, Joona muistutti.

Tuore puheenjohtaja ei säikähdä keskustan luisuvaa kannatuskäyrää vaan uskoo tilanteen olevan käännettävissä ennen kevään eduskuntavaaleja.

– Kovaa työtä se vaatii meiltä kaikilta. Itse liityin keskustaan aikanaan ihan järkisyistä ja  oma etu edellä. Keskusta on ainoa puolue, joka haluaa säilyttää palvelut myös syrjäseuduilla.

– Mutta ei ole helppoa puhua koko Suomen asuttuna pitämisestä kun isot äänestäjämassat ovat etelässä, hän aprikoi.

Tanja Joonan nimi ei vielä toistaiseksi ole mukana Peräpohjolan piiristä nimettyjen ehdokkaiden joukossa.

– Eduskuntavaalit kiinnostavat, mutta oma ehdokkuuteni on vielä harkinnassa, hän tyytyi toteamaan.

Peräpohjolan kuuden paikan kiintiö Lapin vaalipiirin yhteiselle listalle jäi Ylitorniolla vielä täyttämättä.

Piirikokous nimesi ehdokkaiksi kansanedustaja Katri Kulmunin lisäksi varakansanedustaja Mikko Kärnän ja uusista nimistä Pigga Keskitalon Enontekiöltä sekä Lapin Keskustanuorten puheenjohtajan Olli Rainion Torniosta.

Kärnää on esitetty ehdolle myös Inarin suunnalta eli keskustan Lapin piirin puolelta.

Pohjoisten piirien välisten ehdokasasetelmien osalta tilanne selkiytyy viikon päästä pidettävän Lapin kokouksen jälkeen. Lopulliselta listalta Kärnän nimi joka tapauksessa löytyy.

EU-vaaleihin Peräpohjolan piiri ei aseta omaa ehdokasta, vaan piirikokous päättä tukea kemijärveläisen Janne Kaisanlahden ehdokkuutta.

Piirikokouksen avanneessa poliittisessa keskustelussa pääministeri Juha Sipilä muistutti Peräpohjolan keskustaväkeä poliittisten asetelmien armottomuudesta.

– Meillä on vastassa ennennäkemätön määrä populisteja. Ja samassa hallituksessa puolue, joka hakeutuu tuulensuojaan ja antaa keskustan kantaa vastuun yhteisistä päätöksistä, hän sanoi kokoomukseen viitaten.

Kakkaroistaan tunnettu Sipilä esitteli Ylitorniolla lapsenlapsensa pyynnöstä valmistamansa taikapeilin. Peilin toiselle puolelle oli kirjoitettu ”Sipilän syy”, mikä pääministerin mielestä kuvaa hyvin nykyistä poliittista keskustelukulttuuria.

– Jos ei vikaa löydy ja huumoria irtoa itse peilistä, niin syyllinen löytyy peilin takaa, hän nauratti yleisöä.

Pääministeri ja kansanedustajat saivat evästyksiä myös alueen ihmisiä askarruttavista ajankohtaisista aiheista.

Valtatie 21:n jääminen runkoverkkoesityksen ulkopuolelle otettiin vastaan huolestunein äänenpainoin. Kokousväki peräsi myös ulkomaista rekkarallia kantamaan vastuunsa kustannuksista tietullien muodossa.

Pääministeri totesi tietullien kohdanneen lausuntokierroksella vastustusta eikä osannut antaa varmaa lupausta niiden toteutumisesta.

Junaradan sähköistäminen ensin Laurilan ja Tornion välillä ja edelleen Torniosta Kolariin tuotiin esiin Länsi-Lapin elinkeinoelämälle tärkeänä hankkeena.

Myös lohiasetuksen muuttaminen, maa- ja porotalouden kannattavuusongelmat sekä yritysten vaikeudet rekrytoida osaavaa työvoimaa herättivät Peräpohjolan keskustalaisissa tunteita ja vilkasta keskustelua.