Miksi ihmeessä vappuna syödään munkkeja ja koristellaan paikat ilmapalloilla tai serpentiineillä?
Munkit ja tippaleivät kuuluvat suomalaiseen vappuperinteeseen. Samoin sima. Koristeina kevään riemukkaassa juhlassa käytetään ilmapalloja ja serpentiiniä. Moni pitää valkolakkia päässään.
Mutta miksi näin on? Miksi käytämme juuri näitä tuotteita juuri vappuna?
Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS) kertoo, että munkki on vanha herkku, jota syötiin jo keskiajalla.
Sana munkki tulee taikinan paistamisesta: kun taikinaa laitetaan kuumaan öljyyn, se pullistuu ja näyttää munkilta, jolla on ruskea kaapu.
Myös tippaleipiä on syöty jo keskiajalla. SKS:n mukaan tippaleipä tuli Saksasta Ruotsin kautta Suomeen.
Munkit ja tippaleivät ovat olleet perinteisesti juhlaherkkuja. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, milloin niitä alettiin syödä juuri vappuna.
Perunasalaatit, nakit ja perunalastut ovat puolestaan melko uusi vappuperinne. Ne alkoivat yleistyä vasta 1960-luvulla. Ne sopivat vapun rentoon tunnelmaan juuri helpon valmistustapansa vuoksi.
Simallakin on pitkät perinteet. SKS:n mukaan sima mainitaan jo Kalevalassa. Ennen sima kuitenkin tarkoitti hunajaviiniä. Sitä oli tapana juoda ympäri vuoden ja siinä oli paljon alkoholia.
1700-luvulla alkoholin määrä simassa väheni. 1800-luvulla simaa alettiin tehdä sokerista ja siitä tuli alkoholitonta. Tai ainakin alkoholia oli simassa vähän.
Siman yleistyminen yhdistetäänkin usein 1800–1900-luvuilla yleistyneeseen raittiusaatteeseen. Koko kansan tavallinen vappujuoma simasta tuli 1900-luvun mittaan.
Vapun juomiin kuuluvat perinteisesti myös samppanja ja kuohuviini.
Ilmapallot, serpentiinit, vappuhuiskat, naamarit ja hassut hatut tulevat puolestaan vappuun markkinaperinteestä.
Vapun juhlinta on korvannut 1900-luvun aikana markkinaperinteeseen liittyviä tapoja. Siksi ne liittyvät juuri vappuun. Runsas alkoholinkäyttö saattaa liittyä vappuun juuri samasta syystä.
Ensimmäiset ilmapallot tulivat myyntiin Helsingissä tiettävästi vuonna 1903. Yleistymään ne alkoivat 1920-luvulla.
1980-luvulla myyntiin tuli foliopalloja, joiden sisällä on heliumia.
Serpentiinin perinteet yltävät niin ikään keskiajalle. Silloin sitä käytettiin katolisen kulttuurin karnevaaleissa.
Suomessa serpentiini yleistyi 1900-luvulla. Sana serpentiini tulee latinan kielen sanasta serpens, joka tarkoittaa käärmettä.
Itse vappu juhlapäivänä ulottaa juurensa myös keskiaikaan.
Vappu on vanha kevään juhla, jolloin juhlittiin sitä, että kesä voittaa talven ja pimeän.
1800-luvulla vapusta tuli myös opiskelijoiden ja työväen juhla.
Sana vappu tulee SKS:n mukaan englantilaisen abbedissan nimestä Valburg. Valburg levitti kristinuskoa Saksaan 700-luvulla. Hänestä tuli katolinen pyhimys ja hän sai nimensä pyhimyskalenteriin.
Ylioppilaslakin käyttö vappuna on sekin vanha traditio.
1800-luvulla ylioppilaat käyttivät talvisin tummaa talvilakkia ja kesäisin valkoista kesälakkia. Vappu oli perinteisesti se päivä, jolloin talvilakki vaihdettiin kesälakkiin.
Siitä alkoi kesä.