Purra puoliväliriihestä: "Ainakin Petterillä ja minulla on hyvä tunnelma"
Hallitukselta odotetaan keskiviikkona valmiita tuloksia niin sanotusta puoliväliriihestä eli talousneuvotteluista. Niissä hallitus linjaa valtiontalouden suunnasta vuosiksi 2026–2029.
Neuvotteluissa ei tullut valmista etuajassa eli vielä ensimmäisenä neuvottelupäivänä tiistaina.
– Nyt ei pyritä mihinkään nopeusennätyksiin, koska olemme niin isojen asioiden äärellä. On parempi, että käydään ne hyvin huolellisesti läpi ja että meillä on varmasti yhteinen näkemys siitä, mitä tehdään, pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi eduskunnassa toimittajille.
Hän ei avannut yksityiskohtia eikä vahvistanut julkisuudessa olleita tietoja esimerkiksi veronkevennyksistä.
Hetkeä myöhemmin eduskuntaan saapunut valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kertoi, että ”muutamia yksityiskohtia” neuvotteluissa on vielä auki, eikä mikään ole hankalampi kuin toinen. Häneltä kysyttiin myös neuvottelujen tunnelmasta.
– No ainakin Petterillä ja minulla on ihan hyvä tunnelma, Purra sanoi.
Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa tiistaina aamulla, että tämänhetkinen taloudellinen epävarmuus vain alleviivaa tarvetta vahvistaa Suomen houkuttelevuutta investointi- ja yritysympäristönä.
– Maailman talouden epävarmuus ja Ukrainassa jatkuva Venäjän hyökkäyssota painavat taloussuhdannetta, mikä ei tee tätä helpommaksi. Mutta sitä suuremmaksi se tekee tarpeen vahvojen kasvutoimien aikaansaamiseen, työllisyyden kehityksen vahvistamiseen, investointien houkuttelemiseen Suomeen.
Purra totesi tiedotustilaisuudessa, että taloudellinen epävarmuus ja kauppasodan uhka alleviivaavat tarvetta merkittävälle kasvupaketille. Purra sanoi, että hallituksen finanssipoliittisista tavoitteista pidetään kiinni.
– Siinäkin tapauksessa, että toimille kyetään laskemaan erilaisia dynaamisia vaikutuksia, meitä sitoo myös lyhyen ajan budjettirajoite.
Purran mukaan valtiovarainministeriön (VM) kasvuennustetta on jouduttu tarkistamaan alaspäin useamman prosenttiyksikön kymmenyksen verran jo pelkästään taloudellisten epävarmuuksien lisääntymisen eli käytännössä kahden viikon tapahtumien vuoksi. VM ennusti joulukuussa, että talous kasvaisi tänä vuonna 1,6 prosenttia.
Purra on ennen puoliväliriihtä sanonut toivovansa, että hallitus saa aikaan merkittävän veronkevennyspaketin, joka tukisi talouskasvua ja palkansaajien ostovoimaa. Pöydällä on ollut ainakin ansiotuloverotuksen ja yhteisöveron keventäminen.
VM:n kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi viime viikolla STT:n haastattelussa, että sovittavan veropaketin koko on kiinni siitä, mikä on liikkumavaran puitteissa toteutettavissa. Realistinen haarukka on satojen miljoonien eurojen liikkumavara, hän totesi.
Veronkevennykset merkitsisivät verojen tiukennuksia tai uusia säästöjä toisaalle. HS kertoi pitkäperjantaina, että hallitus aikoisi päättää puoliväliriihessä ammattiliittojen ja työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta.
Verovähennysoikeus tarkoittaa sitä, että tuloveron perusteena oleva tulo pienenee jäsenmaksun verran. Suunnitelman toteutuessa valtion vuotuiset verotulot kasvaisivat arviolta noin 190 miljoonaa euroa.
Jutun otsikkoa muokattu ja lyhennetty 22.4.2025 kello 20.17.