Katri Kulmuni odottaa Arktisen alueen parlamentaarikkoja Suomeen – "Meitä puhuttaa ihmisten arki"

Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi kokoontuu syyskuussa Inarissa. Suomen valtuuskuntaa johtava keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoo, että verrattuna hallitusten väliseen Arktisen neuvostoon kansanedustajien yhteydenpidossa korostuvat enemmän ihmisten arkeen liittyvät asiat.

– Liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, työnteon ja kouluttautumisen mahdollisuudet, kaivosten ja muun yritystoiminnan vaikutukset – ja tietysti alkuperäiskansojen asema ja ilmastonmuutoksen vaikutukset, luettelee Kulmuni.

Suomea kiinnostaa erityisesti avaruusteknologian ja digitaalisuuden kehitystä.

– Mehän olemme näissä asioissa pitkällä ja niillä voi olla tulevaisuudessa suuria vaikutuksia pohjoisten alueiden elämään.

– Suomi haluaa pitää esillä myös uusiutuvan energian lisäämistä. On huolestuttavaa, että niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjälläkin käytössä ovat lähes yksinomaan fossiiliset polttoaineet.

– Ilman muuta tämä on iso juttu Suomelle ja Inarille, sanoo Katri Kulmuni.

– Konferenssi järjestetään joka toinen vuosi ja kun se kiertää jokaisessa maassa vuorollaan, niin se tulee Suomeen suunnilleen kerran 20:ssa vuodessa.

Kaksi vuotta sitten kokous järjestettiin Venäjällä.

– Siellä nähtiin vähän erilaista arktista maata. Isännät olivat halunneet viedä konferenssin budhalaiselle alueelle lähelle Mongolian rajaa, muistelee Kulmuni.

Suomen kokous järjestetään saamelaisalueella ja saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen tiloissa. Kulmunin mielestä tämä on luonnollista, ovathan saamelaiset EUn alueella ainoa alkuperäiskansa.

Inariin odotetaan saapuvan noin 80 parlamentaarikkoa pohjoismaista, Kanadasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä sekä Euroopan parlamentista. Konferenssin pysyviä osanottajia ovat myös arktisen alueen alkuperäiskansojen keskeiset järjestöt: aleuttien kansainvälinen järjestö, atabaskien järjestö, Gwich’in-kansan järjestö, inuiittien järjestö, Saamelaisneuvosto sekä Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen järjestö RAIPON.

Toimintaan voivat osallistua myös Arktisen neuvoston tarkkailijamaiden, Etelä-Korean, Intian, Italian, Japanin, Kiinan, Ranskan, Saksan, Singaporen, Alankomaiden, Puolan, Iso-Britannian ja Espanjan parlamentit sekä alueella toimivat muut kansainväliset parlamentaarikkojärjestöt.

Kun mukana on lisäksi virkamiehiä, tutkijoita ja mediaväkeä, nousee kokouksen osanottajamäärä pariin sataan.

– Arktinen neuvosto on ihmisille ehkä tutumpi ja siitä puhutaan enemmän, myöntää Kulmuni. Parlamentaarikkojen välinen yhteistyö on osa samaa kokonaisuutta.

– Parlamentaarikoilla on tärkeä rooli hallitusten välisen yhteistyön valvojina ja aloitteentekijöinä.

Ensimmäinen arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi järjestettiin vuonna jo vuonna 1993. Hallitustason yhteistyö alkoi sitten kolme vuotta myöhemmin Arktisen neuvoston perustamisen myötä.

Suomen valtuuskunnan Arktiseen parlamentaarikkokonferenssiin asettaa eduskunnan puhemiesneuvosto vaalikaudeksi. Siihen kuuluvat puheenjohtaja Katri Kulmunin lisäksi Johanna Ojala-Niemelä, sd (varapuheenjohtaja), Tiina Elovaara (sin.), Kari Kulmala (sin.), Markus Lohi (kesk.) ja Mari-Leena Talvitie (kok.).

Katri Kulmuni kuuluu myös kymmenjäseniseen pysyvään komiteaan, joka johtaa työtä konferenssien välillä. Sen tärkein tehtävä on konferenssissa käsiteltävien asioiden valmistelu ja seuranta.

– Olemme esimerkiksi nyt valmistelleet Inarissa hyväksyttävää julistusta. Siinä ollaan jo aika pitkällä. Suuret linjat on hyväksytty, mutta odotamme vielä kommentteja eri maiden valtuuskunnilta.