Kommentti: EK vaatii kaupunkipolitiikkaa seuraavan hallituksen kärkihankkeeksi – Kaupungistumiseen reagoiminen edellyttää myös keskustan panosta
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa nostaa kaupunkipolitiikan kiinteäksi osaksi Suomen seuraavan hallituksen ohjelmaa.
Järjestö esittää tuoreessa Kaupungit kasvavat -raportissaan kaupunkipoliittisen ministerivaliokunnan perustamista.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan ratkaisu varmistaisi Suomen ”hyvän kaupungistumisen”.
Ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin on kansainvälinen megatrendi, joka on rantautunut hieman viiveellä myös Suomeen.
Samalla keskustelu kaupunkien kasvavasta roolista on vilkastunut niin meillä kuin muuallakin.
Kotimaisena esimerkkinä voimistuvien kaupunkialueiden ja valtiovallan välille syntyvistä jännitteistä voi pitää suurimpien kaupunkien julkista sote-kapinaa.
Kaupungistuminen haastaa keskustalle tärkeän ”pidetään koko Suomi asutettuna” -periaatteen.
EK:n raportin mukaan kaupunkipolitiikka on ollut vaatimattomassa roolissa Suomen kehittämisessä ja maan hallitusten työssä.
Sen voi tulkita kritiikiksi perinteistä keskustalaista aluepolitiikkaa kohtaan.
– Koko Suomi ei tänä päivänäkään ole enää asuttu. Se on siksi epärealistinen tulevaisuudenvisio, johon takertuminen estää analyyttisen keskustelun yhdyskuntarakenteesta, Häkämies kirjoittaa.
EK-pomon mukaan syrjäisillä seuduilla asuville ei koskaan voida yhteiskunnan varoin tarjota aivan kaikkia vastaavia palveluja kuin kaupungeissa.
Sellaista ei ole tosin tainnut kukaan vaatiakaan.
Häkämies toteaa raportissa, ettei kaupunkipolitiikan korostaminen tarkoita sitä, että kaikkien tulisi muuttaa pääkaupunkiseudulle.
Sen sijaan Suomi tarvitsee useampia menestyviä kaupunkialueita.
Tavoite perustuu siihen, että taloustieteilijät ovat varsin runsaslukuisesti todenneet, että yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä seuraa merkittäviä taloudellisia hyötyjä.
Työn laatimiseen osallistunut maa- ja metsätalousalan keskustataustainen vaikuttaja Esa Härmälä kuitenkin korostaa, että valmistava tuotantotoiminta ei ole kaupungistumassa samalla tavalla kuin muu yhteiskunta.
Se tarvitsee tilaa ja logistiikkayhteyksiä ja on usein kytköksissä maaseudulta lähteviin arvoketjuihin.
Kaupungistuminen haastaa keskustalle tärkeän ”pidetään koko Suomi asutettuna” -periaatteen.
Kasvun pitäisikin myös tulevaisuudessa säteillä pääkaupunkiseutua ja yliopistokaupunkeja laajemmalle.
Kaupungistumiseen voi onneksi järjestäytyneessä yhteiskunnassa vaikuttaa poliittisilla valinnoilla.
Siksi EK:n avaus kaupunkipolitiikan liittämisestä kiinteämmäksi ja vakiintuneemmaksi osaksi hallitustyötä on tervetullut keskustelunavaus.
Onnistunut reagointi yhdyskuntarakenteen nopeaan murrokseen edellyttää myös keskustan panosta.
