"Tariffi on lempisanani" – Trump on liputtanut tullien puolesta jo pitkään
– Minulle tariffi on sanakirjan kaunein sana, ja se on lempisanani.
Näin sanoi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump lokakuussa ennen vaalivoittoaan Bloombergin päätoimittajan John Micklethwaitin haastattelussa.
Ennen voittoa ei siis ollut epäselvää, että Trump kannattaa tullimaksuja. Valintansa jälkeen marraskuussa Trump ilmoitti aikeestaan asettaa jo ensimmäisenä virkapäivänään tammikuussa Kanadalle ja Meksikolle 25 prosentin tuontitullit ja Kiinalle 10 prosentin lisätullin muiden tullimaksujen päälle.
Pitkin matkaa on tulkittu, että Trumpin tullipuheissa voi olla kyse keskustelunavauksista tai diilien hieromisesta, ei todellisesta uhasta.
Tammikuun viimeisenä päivänä Trump ilmoitti, että hänen aiemmin lupaamansa tuontitullit Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle astuvat voimaan seuraavana päivänä. Tämän jälkeen Trump on ehtinyt veivata tulleja moneen suuntaan.
Jo Trumpin ensimmäisellä kaudella Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasuhde oli kärjistynyt kauppasodaksi kuvatuksi tullinokitteluksi.
Maaliskuussa jysähtivät Yhdysvaltojen asettamat 25 prosentin tuontitullit teräkselle ja alumiinille.
EU:n vastatullien Trumpin teräs- ja alumiinitulleille on määrä tulla voimaan huhtikuun puolivälin tienoilla. Vastatullien kohteena on esimerkiksi yhdysvaltalaisia viskejä ja moottoripyöriä.
Vastatulli-ilmoituksen jälkeen Trump uhkasi asettaa jopa 200 prosentin tullit EU-maista tuotaville alkoholijuomille.
Seuraavaksi Trump kertoi, että Yhdysvaltoihin tuotaville autoille asetetaan 25 prosentin tullit. Ilmoitus oli isku Japanille ja Etelä-Korealle, mutta myös esimerkiksi Saksalle.
Trump on sanonut, ettei välitä vähääkään siitä, jos ulkomaisten autojen hinnat nousevat.
Valkoisen talon mukaan tullit olivat alusta saakka Trumpin kampanjan kulmakivi ja iso osa sitä, miksi Trumpia äänestettiin. Valkoinen talo sanoi keskiviikkona, että kaikki kyllä tiesivät Trumpin edistävän tulleja, kun hän pääsee jälleen presidentiksi.
Trump sanoo, että tullien avulla Yhdysvallat palauttaa ”taloudellisen itsenäisyytensä”. Valkoisen talon mukaan Trump pyrkii ”tasoittamaan” yhdysvaltaisten yritysten ja työntekijöiden toimintaedellytyksiä puuttumalla muiden maiden ”epäreiluihin tulliesteisiin”.
Nyt tullipolitiikka näkyy jo yhdysvaltalaisten heikentyneenä luottamuksena talouteen. Maaliskuun lopussa kerrottiin, että huolet tuontitullien ja kauppapolitiikan vaikutuksesta talouteen ovat kasvaneet.
Trump on käyttänyt tulleja kiristämiseen.
Tammikuussa Kolumbian presidentti Gustavo Petro ei suostunut ottamaan vastaan Yhdysvalloista pois ajettuja kolumbialaisia kuljettaneita lentoja.
Trumpin hallinto uhkasi Kolumbiaa 25 prosentin tuontitulleilla ja viisumien myöntämisen keskeyttämisellä. Kolumbia taipui ja lähetti omat koneensa hakemaan kansalaisiaan.
Trumpin hallinto perui Kolumbialle kaavaillut tuontitullit.
Kolumbian höykyttämisestä tuli samalla esimerkkitapaus muille maille.
– Nyt Trump on näyttänyt mitä tapahtuu, jos joku muu haluaa tehdä saman, kommentoi projektitutkija Nadia Nava-Contreras Turun yliopiston John Morton -keskuksesta tammikuussa.