Puoluejohtajat erimielisiä Pisa-tulosten laskun syistä MTV:n vaalitentissä
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat erimielisiä Suomen koululaisten oppimistulosten laskusta MTV:n kunta- ja aluevaalitentissä keskiviikkona.
SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan oppimistulosten lasku johtuu siitä, että opettajilla ei ole riittävästi aikaa oppilaille.
– Sen takia me olemme ainoa puolue, joka on vaaliohjelmassa esittänyt, että on maksimissaan 20 hengen ryhmäkoot erityisesti alimmilla luokilla, Lindtman sanoi.
RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz peräänkuulutti opettajille työrauha opettaa, mitä hänen mukaansa edesauttaa kännyköiden poistaminen luokista ensi syksystä alkaen.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan suurin syy Pisa-tulosten laskulle on maahanmuutto. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen puolestaan kaipasi keinoja, jotta kaikki oppilaat pysyvät opetuksessa mukana.
– Tähän meidän pitäisi etsiä ratkaisuja, Kaikkonen sanoi ja nosti esille esimerkiksi luokka-asteen uudelleen käymisen ja erityisopetuksen lisäämisen.
Myös kristillisdemokraattien Sari Essayah ja kokoomuksen Petteri Orpo kaipasivat opettajille nykyistä parempaa työrauhaa.
– Opettajilla pitää olla mahdollisuudet keskittyä työhönsä eli riittävästi aikaa oppilaille, ja ne oppilaat jotka tarvitsevat tukea, heille sitä tulee antaa. Meillä on aivan liikaa oppimisvaikeuksia tällä hetkellä, Orpo sanoi.
Vihreiden Sofia Virta ja vasemmistoliiton Minja Koskela puolestaan käänsivät katseen koulutukseen kohdistuneisiin leikkauksiin.
– Suomessa, toisin kuin verrokkimaissa, on päätetty leikata koulutuksesta viimeisen 15 vuoden aikana mittavasti, Virta sanoi.
Koskela korosti, että Suomen Pisa-tulosten laskemisen syistä ei ole saatavissa tutkimustietoa.
– Poliitikkona itse ajattelen, että aiemman oikeistohallituksen koulutusleikkaukset ja tämän oikeistohallituksen sosiaaliturvaheikennykset ja yleinen eriarvoistumiskehitys mitä tässä maassa tapahtuu, ovat niitä asioita, joihin meidän pitäisi puuttua ja jotka meidän pitää pysäyttää, Koskela painotti.
Digilaitteiden käytöstä opetuksesta keskusteltaessa Petteri Orpolta kysyttiin, menikö silloisen kokoomuslaisen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen johdolla vuonna 2015 käynnistetty ja kokoomuksen vahvasti ajama peruskoulujen niin sanottu digiloikka liian pitkälle.
– Minusta tuntuu yhteiskunnassa on ihmisillä mennyt laajemminkin tämä digiloikka vähän pitkäksi. Digilaitteet ovat osa meidän kaikkien elämää ja aivan välttämättömiä ja ratkovat paljon ongelmia, mutta väärin käytettynä ne ovat tuoneet yksilötasolla ongelmia, Orpo sanoi.
Vasemmistoliiton Koskela sai aikaan illan suurimman naurunremakan, kun hän tässä yhteydessä viittasi Orpon aiemmin tentissä esittämiin innostuneisiin kommentteihin digitaalisten laitteiden käytöstä vanhusten kotihoidossa.