Suomi jälleen maailman onnellisin maa – Tutkija: Kyse ennemminkin tyytyväisyydestä
Suomi on YK:n sponsoroiman The World Happiness -raportin mukaan jälleen maailman onnellisin maa. Ero toiseksi sijoittuneeseen Tanskaan on kasvanut hieman viime vuoteen verrattuna.
Suomi on sijoittunut koettua onnellisuutta mittaavassa kyselyssä ensimmäiselle sijalle jo kahdeksana vuonna.
Kymmenen kärjessä ovat myös muut Pohjoismaat Islanti, Ruotsi ja Norja. Viimeisellä sijalla on Afganistan, jossa äärijärjestö Taliban otti jälleen vallan vuonna 2021.
Costa Rica ja Meksiko ovat molemmat ensimmäistä kertaa kymmenen parhaan joukossa. Yhdysvallat taas sai kaikkien aikojen huonoimman tuloksensa ja on sijalla 24. Parhaimman tuloksensa Yhdysvallat sai vuonna 2012, jolloin se oli sijalla 11.
20 onnellisimman maan joukkoon yltäneiden Liettuan, Slovenian ja Tshekin kaltaisten maiden jatkuva noususuuntaus korostaa raportin mukaan sitä, että Itä-, Keski- ja Länsi-Euroopan onnellisuustasot ovat lähentymässä.
Onnellisuusluokitus perustuu eri maissa tehdyn kyselyn kolmen vuoden keskiarvoon. Kyselyssä vastaajat arvioivat itse onnellisuutensa astetta.
Onnellisuuden mittaamiseen käytetään Cantril Ladder -mittaria. Siinä vastaajien pitää antaa omalle senhetkiselle elämälleen arvosana asteikolla 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen ja 0 huonoin mahdollinen elämä.
Raportissa kyselyn tuloksia tarkastellaan eri muuttujien kautta. Näitä ovat bruttokansantuote asukasta kohden, terveiden elinvuosien odote, sosiaalinen tuki, vapaus, anteliaisuus ja korruption taso.
Helsingin yliopiston tutkija Jennifer De Paolan mukaan ei ole yllättävää, että Suomi on vuodesta toiseen onnellisuusraportin ykkössijalla.
– Tyytyväisyys elämään riippuu monista tekijöistä, kuten luottamuksesta instituutioihin, yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta ja sosiaaliturvasta. Näillä mittareilla käy järkeen, että suomalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, Suomessa asuva italialaistaustainen De Paola sanoo STT:lle.
De Paolan mukaan Suomen sijoitusta selittävät myös yhteiskunnan ja ihmisten joustavuus.
– Suomalainen yhteiskunta on hyvin joustava, esimerkiksi mitä tulee elämänmuutoksiin, kuten opiskeluun aikuisiällä, tai jopa hierarkioihin työelämässä. Tämä on mielestäni yksi tyytyväisen elämän avaimista.
De Paolan mukaan raportissa ei kuitenkaan pitäisi puhua onnellisuudesta lainkaan.
– Kyselyssä kysytään ennemminkin tyytyväisyydestä. Tulokset eivät kerro mitään onnellisuuden tunteesta eli siitä, kuinka usein ihmiset kokevat positiivisia ja negatiivisia tunteita.
– Uskon, että kyselyyn on valittu sana onnellisuus myös siksi, että se on eräänlainen taikasana, jolla saadaan ihmisten huomio herätettyä.
De Paolan mukaan tutkimukset osoittavat, että tyytyväisyys elämään korreloi jonkin verran positiivisten tunteiden yleisyyden kanssa.
– Onnellisuus-sanan käyttäminen hämmentää ihmisiä. Usein ihmetellään, että miten suomalaiset voivat olla kaikkein onnellisimpia, kun eiväthän he edes hymyile.
Myös onnellisuustutkija Markku Ojasen mukaan onnellisuuden käsitteen käyttäminen on hieman harhaanjohtavaa.
– Kyllä tämä tutkimus nyt varmaan jonkin verran onnellisuuttakin mittaa, mutta minusta on hieman huvittavaa, että hankkeen nimessä on onnellisuus, kun aivan suoraan onnellisuudesta ei kysytä, Ojanen sanoo STT:lle.
Costaricalaisen ekonomisti Mariano Rojasin mukaan termiä onnellisuus käytetään onnellisuusraportissa yläkäsitteenä. Rojas on ollut kirjoittamassa tämän vuoden raporttia.
– On huomattava, että kyselyssä termi onnellisuus ei viittaa onnellisuuden tunteeseen, vaan arvioon, jonka ihmiset tekevät elämästään, Rojas tarkentaa STT:lle.
Voidaanko onnellisuutta – tai tyytyväisyyttä – edes mitata samalla mittarilla ympäri maailman?
De Paolan mukaan kyselyn kysymystä oletettavasti tulkitaan hieman eri tavalla eri maissa.
– Jo asteikko 0–10 voi tarkoittaa eri maissa eri asioita, hän huomauttaa.
De Paolan mukaan olisi tarpeen käyttää kyselyn lisäksi myös laadullisia haastatteluja, joissa ihmisiä pyydettäisiin selittämään vastauksiaan.
Ojasen mukaan luotettavamman kuvan vastaajien onnellisuudesta voisi saada mittaamalla laajemmin hyvinvointia. Tällaisessa kyselyssä voitaisiin kysyä monia hyvinvointiin liittyviä asioita, esimerkiksi mielekkyyttä, toiveikkuutta, turvallisuutta ja elämän hallinnan kokemusta.
– Olen itsekin tehnyt tällaisia kyselyitä. Ongelmana on, että ne ovat työläitä, hän toteaa.