Vieraskynä: Parlamentaarinen sote-visiotyö aloitettava vaalien jälkeen
Kansalaisten luottamus julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on rapautunut. Tärkein tavoite tulevalle hyvinvointialueiden valtuustokaudelle on luottamuksen palauttaminen. Tähän tarvitaan valtioneuvoston, eri ministeriöiden ja puolueiden sekä hyvinvointialueiden päättäjien sekä virkajohdon kumppanuutta.
Onneksi maan hallitus on lopettanut hyvinvointialueiden syyttelyn. Ministereiden taannoiset harkitsemattomat ”mollaukset” ovat nakertaneet luottamusta hyvinvointialueisiin, jotka uunituoreina viranomaisina ovat tässä suhteessa erittäin haavoittuvia.
Ihmisten luottamuksen vahvistamiseen tarvitaan myös rahoituksen epävarmuuden ja leikkauksien uhkan väistymistä
Hyvinvointialueilla syntyneiden budjetin alijäämien kattaminen ei tule onnistumaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Se vaatisi niin rajuja henkilöstön irtisanomisia ja leikkauksia palveluihin, että ihmisten luottamus romahtaisi. Menojen ja tulojen tasapainoon kyllä voidaan päästä vuonna 2026.
Luottamuksen vahvistamiseen tarvitaan eri toimijoiden jaettua realistista tulevaisuuskuvaa, joka vahvistaa jatkuvuutta. Nyt ei ole repimisen vaan rakentamisen aika.
Vaalien jälkeen on aika puolueiden yhteiselle parlamentaariselle sosiaali- ja terveyspalveluiden visiotyölle vähintään vuoteen 2030. Miten uudistetaan ohjausta ja lainsäädäntöä? Miten vahvistetaan itsehallintoa? Miten toiminta ja talous saadaan yhteensopimaan?
Parlamentaarinen työ pitäisi tehdä hyvissä ajoin ennen seuraavia eduskuntavaaleja, jotka ovat vuonna 2027. Korjausvelkaa syntyy, koska STM:n lupaama sektorilainsäädäntöä yksinkertaistava ja vaikuttavuusohjaukseen suuntava palvelureformi on edennyt vaivalloisesti. Säästölait ovat vieneet valmistelijoiden ajan.
Kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät yhteistyöhön
Tekemistä on myös maakuntatasolla. Kuntien ja hyvinvointialueen pitäisi luoda yhteinen tahtotila ja tavoitteet ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiselle. Painopiste pitää siirtää ongelmien ehkäisemiseen. Siitä kyllä veronmaksajat kiittäisivät. Voitaisiinko kuntien ja hyvinvointialueen strategioita yhteensovittaa maakunnallisesti?
Rahantarve vähenee, kun ihmiset voivat paremmin. Tämä onnistuu, jos hyvinvointialue kykenee ottamaan roolin alueellisena vaikuttajana ja uudistajana, ei pelkkänä palvelukoneena.
Rahat eivät riitä, jos kukin mieltää itsensä vain sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaaksi. Hyvinvointialuelakikin näkee ihmiset kansalaisina, joiden vaikuttamiselle hyvinvointialueen pitää luoda mahdollisuuksia. Hyvinvointialueen yhteisöjä vahvistava rooli on jäänyt liian vähälle. Ihmisille pitää tarjota mahdollisuuksia ottaa vastuuta lähiyhteisöstään yhdessä järjestöjen kanssa.
Hyvinvointialueet eivät ole ongelma vaan ratkaisu, kiteyttivät aluehallitusten puheenjohtajat yli puoluerajojen viime syksynä. Viesti on mennyt maan hallituksessa perille. Alueilla poliittinen yhteistyö toimii.
Viimeistään vaalien jälkeen on aika yhteistyön käden ojentamiseen kansallisella tasolla hallituksen ja opposition kesken. Yhteisen tulevaisuuskuvan puutteesta kärsivät nyt ihmiset ja julkiset palvelut.
Suomenmaa julkaisee viikottain politiikan ja median asiantuntijoiden Vieraskynä-kirjoituksia. Kirjoituksissa analysoidaan puoluepolitiikan asetelmia ja suomalaista yhteiskuntaa muovaavia trendejä. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä.