Maakunnat ja lehdet

Perinteikäs, yli sata vuotta ilmestynyt maakuntalehti Pohjolan Sanomat lakkasi ilmestymästä viime keväänä. Kemissä asuva lapsuudenystäväni on edelleen katkera. Hän ei suostu siihen, että postiluukusta tipahtaisikin ”rovaniemeläinen” Lapin Kansa.

Vuosikymmenien ajan Lapissa oli ollut kaksi lehteä. Molemmilla omat vahvat alueensa ja omat lukijansa. Mikä merkitys tällä historialla on Meri-Lapin viimeaikaisissa tapahtumissa? Mitä Pohjolan Sanomat olisi kirjoittanut Länsi-Pohjan keskussairaalan asemasta, jos lehti edelleen ilmestyisi?

Suomessa on ollut vahva maakuntalehdistö. Syntyikö vahvoja lehtiä sinne, missä jo oli vahva maakuntahenki? Vai kasvattiko oma lehti maakunnan?

Sote-asioissa ahkerasti Suomea kiertänyt Juha Rehula tunnistaa vahvan maakuntahengen ja lujan yhdessä yrittämisen meiningin erityisesti yhdessä pienimmistä maakunnistamme.

Rehula on vakuuttunut siitä, että Keski-Pohjanmaa on kolmen parhaan joukossa siinä vaiheessa, kun tutkitaan, miten sote- ja maakuntauudistuksen toteuttaminen on onnistunut.

Sanomalehti Keskipohjanmaa on ilmestynyt sata vuotta. Sillä täytyy siis olla osuutensa.

Toisaalta: tuskin lehteä olisi edes perustettu, ellei ”Keski-Pohjanmaa” olisi jo ollut olemassa. Kun lehden ensimmäinen numero ilmestyi 4.12.1917, siinä kerrottiin Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran asioista, ja Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa julisti ”ammattiin täysin perehtyneiden osuustoimintamiesten” haettavaksi kolmen sivumyymälän hoitajan toimen.

Satavuotiasta Suomea on tänä vuonna juhlittu monin tavoin ja historian vaiheita on tarkasteltu monista eri näkökulmista, mutta silmiini ei ole osunut, että lehdistön, nimenmaan maakuntalehdistön, merkitystä olisi missään pohdittu.

Yksittäisistä lehdistä on aikojen kuluessa julkaistu hyvinkin ansiokkaita historiikkeja, mutta kokonaiskuva maakuntalehtien merkityksestä ja vaikutuksesta puuttuu.

Maakuntalehtien liittokin on jo historiaa. Maakuntien äänenkannattajiksi perustetut lehdet ovat kuitenkin niin oleellinen osa keskustan historiaa, että puolueen olisi syytä nostaa aihetta esiin tulevien juhlavuosien yhteydessä.

Maakuntalehdillä oli korvaamaton merkitys poliittisten kantojen muodostumisessa. Niissä selostettiin eduskunnan päätökset, päätoimittaja kommentoi niitä ja antoi ohjeita kansanedustajille. Joka päivä julkaistiin myös lukijoiden kirjoituksia. Ja kansanedustajat Arkadianmäellä niitä huolella tutkivat.

Historiasta voi aina jotain oppia.

Kiinnostava välähdys nouse esiin esimerkiksi tohtori Reijo Perälän väitöskirjassa, jossa kuvaillaan, miten maalaisliittolaiset lehtimiehet yhdessä työväenlehdistön kanssa kävivät taisteluun Lapuan liikettä vastaan.

Esimerkiksi Pohjolan Sanomien Uuno Hannula ja Liiton Kustaa Hautamäki kelpaavat esikuviksi myös nykypäivän ääriliikkeiden uhkailemille toimittajille.