Ukrainalaissotilas: "Näki, että he oikein nauttivat tappamisesta"

Sotarikoksista syytetyn venäläismiehen oikeudenkäynnissä Helsingin käräjäoikeudessa alkaa torstaina uhrien ja todistajien kuuleminen. Heitä kuullaan videoyhteydellä Ukrainasta.

Ensimmäisenä kuullaan yhtä ukrainalaissotilaista, jotka haavoittuivat väijytyksessä Itä-Ukrainassa 5. syyskuuta 2014.

Sotarikoksista syytetyn venäläisen Voislav Tordenin, 38, väitetään johtaneen venäläistä puolisotilaallista Rusitsh-taistelijaryhmää, joka väijytti ukrainalaiskolonnan. Syyttäjän mukaan Ukrainan kolonnassa oli kaikkiaan 26 sotilasta, joista Rusitsh-joukko surmasi syyttäjän mukaan 22.

Keskusrikospoliisin (KRP) esitutkinnassa ukrainalaissotilas kertoi nähneensä, miten Rusitshin miehet surmasivat väijytyksessä haavoittuneita ukrainalaissotilaita.

– Ammuttuaan he pikaisesti kopeloivat, onko mitään arvokasta, onko aseita, ottivat ne ja menivät seuraavan luo. Ja menivät seuraavan luo. He ehtivät edessäni ampua useamman miehen, se on varmaa, hän sanoi.

Sotilaan mukaan Torden ”oli se, joka kulki pääasiallisesti lopettamassa haavoittuneita”.

– Naamoista näki, että he oikein nauttivat tappamisesta, hullujahan he ovat. Täysiä fanaatikkoja.

Sotilas kertoi, että koska hän oli vähemmän haavoittunut, häntä ei tapettu vaan hänet otettiin vangiksi.

– Joku sanoi, että ehkä löydetään vielä joku elävämpi vangiksi. Niin se meni. Että älkää lopettako kaikkia, etsikää vähemmän haavoittuneita.

Sotilas vietiin sairaalaan, jossa häntä kuulusteltiin. Hän vapautui myöhemmin vankienvaihdossa.

Syyttäjä vaatii Tordenille elinkautista vankeusrangaistusta yhteensä viidestä sotarikoksesta.

Syyttäjän mukaan Tordenin johtama Rusitsh-ryhmä huijasi Ukrainan kolonnan pysähtymään tarkastuspisteellä pitämällä Ukrainan lippua esillä. Sitten he avasivat tulen kohti ukrainalaissotilaita sekä ampuivat termobaarisen raketin, syyttäjä sanoo.

Syyttäjän mukaan Rusitshin jäsenet, mukaan lukien Torden, ampuivat kuoliaaksi ukrainalaissotilaita, jotka olivat jo haavoittuneet taistelukyvyttömiksi. Syyttäjän mukaan Torden myös salli Rusitsh-sotilaiden silpoa yhtä taistelukyvyttömäksi haavoittunutta ukrainalaissotilasta viiltämällä tämän poskeen Rusitshin symbolin.

Lisäksi Torden poseerasi syyttäjän mukaan halventavasti ukrainalaissotilaan ruumiin kanssa kuvassa, joka julkaistiin somessa ja netissä. Torden otti myös vastaavia kuvia toisesta ruumiin edessä poseeranneesta Rusitsh-päälliköstä, syyttäjä sanoo.

Torden jäi kiinni Suomessa heinäkuussa 2023. Hän kiistää kaikki syytteet.

Puolustuksensa mukaan Torden päätti matkustaa Itä-Ukrainan Luhanskiin vuonna 2014, koska oli kuullut, että alueella sorretaan siellä asuvaa venäjänkielistä väestöä. Puolustus kiistää syyttäjän käsityksen, että Torden olisi ollut tilanteessa Rusitshin apulaispäällikkö ja hänellä olisi ollut käskyvaltaa sen jäseniin.

Puolustuksen mukaan väijytys ja tuliylläkkö ei edes ollut Rusitshin järjestämä, vaan sen järjesti ja toteutti toinen ryhmä, Zorja-niminen pataljoona, joka puolustuksen mukaan oli miehistövahvuudeltaan ja kalustoltaan merkittävästi Rusitshia vahvempi sotilasjoukko.

Puolustuksen mukaan tilanteessa ei myöskään kuollut niin montaa ukrainalaissotilasta kuin mitä syyttäjä väittää. Puolustus sanoo, että kolonnan ajoneuvoissa oli yhteensä 12 ukrainalaissotilasta, joista 11 sai surmansa tuliylläkössä.

Puolustuksen mukaan Tordenin pääasiallinen tehtävä Luhanskissa oli propaganda- ja värväysvideoiden tekeminen ja humanitaarisen avun hankkiminen. Tämän työn vuoksi Torden katsoo joutuneensa Ukrainan poliittisen vainon kohteeksi.

– Ukrainan poliittinen johto sotilasyksiköineen katsoo Tordenin poliittiset mielipiteet rikollisiksi. Voislav Torden on poliittisen vainon kohteena, joka on omalta osaltaan vääristänyt Ukrainan todistajina asianomistajina kuultujen sotilaiden lausuntoja, Tordenin kirjallisessa vastauksessa syytteisiin sanotaan.

Oikeudenkäynti Tordenia vastaan alkoi joulukuussa, ja sen on määrä päättyä tammikuun lopussa. Oikeuden on määrä kuulla Tordenia itseään ensi viikolla.

Oikeudenkäynnissä on poikkeusjärjestelyt. Media ja yleisö eivät pääse varsinaiseen oikeussaliin vaan seuraavat käsittelyä videoyhteydellä toisesta salista.