Kärnä kaipaa järkeä kullankaivuun lupaehtoihin – "Harrastaja pelaa samalla sääntelyllä kuin Terrafamen kaivos"
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kaipaa Lemmenjoen kullankaivajille siirtymäaikaa ja pienimuotoisen kullankaivuun toimintaedellytysten parantamista.
Lupasääntelyn vaikeutta kuvastaa Kärnän mukaan osaltaan se, että Suomen kaivoslaki ei varsinaisesti erottele pienimuotoista kaivuuta suurimuotoisesta.
– Parikymmentä kuutiota vuodessa valtaukseltaan pienellä koneella kaivava harrastaja pelaa samalla sääntelyllä kuin Terrafamen kaivos Sotkamossa, hän toteaa blogissaan.
Kärnän mielestä seuraavaksi tulisikin pohtia erilaisia keinoja, joilla tällaisen pienimuotoinen toiminnan sääntelyä voitaisiin keventää.
– Yksi vaihtoehto olisi luoda oma erillinen lakinsa pienimuotoisesta mineraalien kaivamisesta. Toisaalta olisi myös mahdollista keventää sääntelyä kaivoslain ja ympäristölakien sisällä. Ehkä keskeisin asia on ympäristöluvittamisen tarve, hän toteaa.
Vaikka kullankaivuun saralla on tapahtunut paljon positiivista, niin paljon on Kärnän mukaan vielä vielä tehtävää, kun kaivoslain kokonaistarkastelu tuodaan lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn.
– Meidän tulisi ratkaista myös Lemmenjoen kullankaivajien tilanne. Kaivospiirien siirtymäajat päättyvät vuonna 2020 ja työt ovat vaarassa loppua tämän jälkeen.
– Omasta mielestäni siirtymäaikaa tulisi jatkaa vielä kymmenellä vuodella ja sitoutua samalla selvittämään kullankaivuun ympäristövaikutukset alueella. Kun kullankaivuu kansallispuistossa päätettiin kieltää, ei näitä vaikutuksia selvitetty kattavalla tavalla, hän muistuttaa.