Keskusta: Pysyminen sotilasliiton ulkopuolella on lähivuosien kestävä linja

Sotilasliittoon kuulumattomuus on mielestämme kestävä linja myös lähivuosille, kansanedustaja Aila Paloniemi sanoi keskustan ryhmäpuheenvuorossa, kun eduskunta kävi loppukeskustelun hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

– Kannatamme samalla mahdollisuutta arvioida tilannetta tarvittaessa uudelleen, hän lisäsi.

Selonteon keskeisin sisältö vastaa Palonimen mukaan keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa pitkältä ajalta.

– Keskustan mielestä Suomen on omilla ulko- ja turvallisuuspoliittisilla toimillaan edistettävä vakautta Itämerellä ja Arktisella alueella. Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on vaikuttanut osaltaan koko pohjoisen Euroopan vakauteen ja turvallisuuteen, hän linjasi.

Paloniemen mukaan Syyrian sota on tuonut jälleen esiin kansainvälisen yhteisön heikkoudet. Voima- ja suurvaltapolitiikka nostavat päätään

Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanteen heikentymisestä huolimatta Suomen asemaa voidaan Paloniemen mukaan pitää edelleen vakaana.

Hän muistutti, että Suomi vastaanottaa Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta ensi vuonna.

– Keskustan eduskuntaryhmä korostaa, että arktisella politiikalla on tuotettava vakautta ja turvallisuutta. Puheenjohtajuuskauden tavoitteena tulee olla osaltaan jännitteiden lieventäminen Venäjän ja lännen välillä. Suomen kannattaa edistää konkreettisia yhteistyöhankkeita, joista on hyötyä ympäristön ja ilmaston kannalta tai taloudellisessa mielessä. Samalla edistetään myös maiden kanssakäymistä.

Paloniemi piti erinomaisena, että hallitus on ryhtynyt ajamaan eteenpäin koilliskaapelihanketta, jonka tarkoitus on nopeuttaa merkittävästi Euroopan ja Aasian välistä tiedon perillemenoaikaa. Hankkeella olisi taloudellista hyötyä niin Euroopalle, Venäjälle kuin Aasialle.

Hän painotti, että Suomi ei hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa ja Krimin liittämistä Venäjään.

– Tuomitsemme myös sotilaalliset toimet Syyriassa siviileitä vastaan, joista Venäjä osaltaan kantaa vastuuta.

Vuoropuhelua Venäjän kanssa on Paloniemen mukaan kuitenkin välttämätöntä edistää niin EU:ssa kuin kahdenvälisesti.

– Mikään erimielisyys tai konflikti ei ole ratkaistavissa järkevällä tavalla eristämisen, saati puhumattomuuden kautta.

– Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että presidentti Sauli Niinistö on pitänyt aktiivisesti yhteyttä suoraan Venäjään ja hallituskin on lisännyt vuoropuhelua Venäjän kanssa.

Euroopan unionissa ja läntisissä demokratioissa käydään parhaillaan Palonimen mukaan läpi murrosta, joka oireilee järjestelmävastaisuutena sekä populismin ja nationalismin nousuna.

– Suomen on viisasta toimia toimintakykyisen ja olennaiseen keskittyvän EU:n puolesta. EU:n epäkohtienkaan edessä meidän ei tulisi unohtaa unionin merkinneen maanosallemme ennennäkemätöntä rauhaa, vaurautta ja demokratiaa. Vaihtoehto unionille olisi palata suurvaltojen Eurooppaan, jossa pienet valtiot joutuisivat hakemaan vaikutusvaltaa suurvaltojen ja niiden ryhmittymien välissä, hän arvioi.

Paloniemen mukaan moni kansalainen kysyy, eikö Syyrian tai Jemenin sotaan ja siellä tapahtuviin jatkuviin rikoksiin ihmisyyttä vastaan voida puuttua.

– Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa YK:n turvaneuvoston nopeaa reformia.

Paloniemen mielestä on vakavasti harkittava, voisiko YK:n toimintakykyä parantaa turvaneuvoston veto-oikeutta rajaamalla.

– Veto-oikeus olisi syytä poistaa ainakin niistä päätöslauselmista, joissa on selkeästi kyse ihmishengistä ja räikeistä rikkomuksista ihmisyyttä vastaan, hän katsoi.