Migri: Ihmisiä voidaan palauttaa Ukrainaan, mutta kynnys on hyvin korkea

Migri

Suomessa voidaan jälleen päättää palauttaa ihmisiä Ukrainaan, mutta kynnys on Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan edelleen hyvin korkea.

Migri keskeytti maasta poistamiseen johtavien päätösten tekemisen Ukrainaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan helmikuussa 2022. Kuluvan vuoden syyskuusta lähtien päätökset ovat olleet taas mahdollisia.

Ukrainaa koskeva uusi linjaus perustuu siihen, että maassa on myös alueita, joissa sotaa ei käydä ja joihin ihmisiä voidaan palauttaa, kertoo maasta poistamisten prosessinomistaja Olli Koskipirtti Migristä.

Turvapaikkahakemusten ratkaisua varten tehdyssä Migrin ohjeessa katsotaan, että turvallisuustilanne vaihtelee Ukrainassa alueittain merkittävästi, eikä ole kokonaisuudessaan sellainen, että maasta poistaminen Ukrainaan loukkaisi palautuskieltoa.

Maasta poistamiseen johtavat päätökset ovat käännyttäminen ja karkotus. Niitä tehdään esimerkiksi kielteisen oleskelulupa- tai turvapaikkapäätöksen jälkeen tai rikokseen syyllistymisen jälkeen.

Ukrainan kansalaiset ovat keväästä 2022 lähtien olleet Suomessa oikeutettuja tilapäisen suojelun asemaan. Suomessa on Migrin mukaan pieni määrä ukrainalaisia, joilla on vireillä vain turvapaikkahakemus, mutta ei tilapäisen suojelun hakemusta.

Jos ukrainalainen saa turvapaikkahakemukseensa tai muuhun oleskelulupahakemukseensa kielteisen päätöksen, hänellä on edelleen mahdollisuus hakea tilapäistä suojelua, Migristä kerrotaan.

Afganistan on toinen maa, johon Migri on viime vuosina keskeyttänyt maastapoistamispäätökset, mutta päivittyneen tiedon myötä päätynyt siihen, että kategorista estettä maasta poistamiselle ei enää ole.

Maastapoistamispäätösten teko Afganistaniin keskeytettiin elokuussa 2021 Taleban-liikkeen noustua valtaan. Toukokuusta 2022 lähtien maastapoistamispäätösten teko Afganistaniin on kuitenkin taas ollut mahdollista, kun maan eri alueiden turvallisuustilanteet arvioitiin uudelleen.

Afganistanilaisille ei käytännössä ole Migrin mukaan kuitenkaan tehty maasta poistamiseen johtaneita päätöksiä. Poistamispäätökset ovat mahdollisia vain poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi jos turvapaikanhakija itse haluaa palata Afganistaniin.

Migrin Koskipirtti painottaa, että käytännössä kynnys päätöksen tekemiselle on sekä Ukrainan että Afganistanin kohdalla hyvin korkea. Kynnys voi ylittyä esimerkiksi syyllistymisestä vakavaan rikokseen.

– Ukrainaan on tehty vain yksi maastapoistamispäätös sellaiselle henkilölle, joka on hakenut Suomesta tilapäistä suojelua Ukrainan tilanteen vuoksi. Hän on syyllistynyt Suomessa niin vakaviin rikoksiin, että on katsottu, että yleinen järjestys ja turvallisuus vaarantuu niin paljon, että maastapoistamispäätös voidaan tehdä Ukrainan tilanteesta huolimatta, Koskipirtti sanoo.

Yhteensä Ukrainan kansalaisille on tehty kuluvana vuonna kolme käännytyspäätöstä.

Tällä hetkellä Migri ei tee maasta poistamiseen johtavia päätöksiä Syyriaan, Jemeniin, Libanoniin tai Gazaan palestiinalaisalueille. Linjaukset perustuvat kyseisiltä alueilta saatuun maatietoon sekä Euroopan turvapaikkaviraston kautta tulleeseen tietoon, Koskipirtti sanoo.

– Vuoden sisäänkin tilanteet voivat muuttua paljon, ja maalinjauksia päivitetään sen mukaan, Koskipirtti sanoo.

Jemenin ja Syyrian osalta on Koskipirtin mukaan päätetty jo vuonna 2016, että maihin ei tehdä maastapoistamispäätöksiä. Molemmissa maissa on käyty vuosia sisällissotaa.

Syyriassa viime vuodet ovat olleet rauhallisempia, mutta joulukuun alussa kapinalliset kaappasivat salamasodan päätteeksi vallan maassa.

Viimeaikaisten tapahtumien vuoksi myös päätösten tekeminen syyrialaisten turvapaikkahakemuksista on keskeytetty. Syyrian maatilanteesta ollaan Koskipirtin mukaan parhaillaan tekemässä selvitystä.

– Uskoisin, että lähiaikoina tehdään Syyrian osalta päätöksiä, mihin suuntaan mennään, onko riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi suuntaan tai toiseen, Koskipirtti sanoo.

Gazan osalta maastapoistamispäätökset keskeytettiin viime kesänä. Libanonista ei Koskipirtin mukaan ole tehty virallista linjauspäätöstä, mutta maastapoistamispäätöksiä ei tällä hetkellä tehdä.

Gaza on ollut viime vuodesta lähtien Israelin sotatoimien kohteena. Samaan aikaan Israel ja Libanonissa toimiva äärijärjestö Hizbollah ovat tehneet iskuja toisiaan vastaan, ja tänä syksynä tilanne kärjistyi Israelin maahyökkäykseen asti.

Lisäksi sisällissotaan ajautuneesta Sudanista tulleille turvapaikanhakijoille ei viime vuosina ole käytännössä tehty maastapoistamispäätöksiä, vaikka varsinaista linjausta asiasta ei ole tehty, Koskipirtti sanoo. Sudanilaisia on ylipäätään tullut Suomeen hyvin vähän.

Vaikka henkilölle on tehty käännyttämistä tai karkottamista koskeva päätös, se ei vielä tarkoita sitä, että hänet on poistettu maasta. Maasta poistamisesta päättää Migri, ja täytäntöönpanosta vastaavat poliisi ja Rajavartiolaitos.

Tällä hetkellä poliisi ei palauta ulkomaalaisia Afganistaniin, Ukrainaan ja Sudaniin. Afganistaniin ei ole tehty yhtään palautusta sen jälkeen, kun Taleban otti maassa vallan elokuussa 2021.

– Nämä kolme maata ovat tällä hetkellä sellaisia, että katsotaan poliisissa, että paluu ei ole turvallista, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Janne Lepsu STT:lle.

Poliisi ei ole palauttanut Ukrainaan yhtään ihmistä Venäjän hyökkäyssodan syttymisen jälkeen. Lepsun mukaan Ukrainan palautuskieltoa arvioidaan tällä hetkellä uudestaan. Poliisi on ottanut asian oma-aloitteisesti arvioitavaksi.

– Käsitykseni mukaan koko Ukrainan valtio ei ole sellaista aluetta, missä on olemassa äärimmäisen väkivallan kohonnut riski, Lepsu sanoo.

Poliisi saattaa ottaa harkintaan Sudanin palautukset vielä niin, että jatkossa ne arvioidaan yksilöllisesti.

Migri on kuluvan vuoden aikana tehnyt eniten karkotus- ja käännytyspäätöksiä Venäjän, Irakin, Turkin, Somalian ja Nigerian kansalaisille.

Viime vuonna poliisi poisti Suomesta noin 2  100 ulkomaan kansalaista, joista eniten Viroon, Venäjälle ja Romaniaan. Kuluvana vuonna lokakuun loppuun mennessä palautettiin 1  800 ihmistä, eniten samoihin maihin.

Lepsun mukaan palautusten täytäntöönpanossa on rajoitteita ja niin sanottuja palautuskieltoja.

– Poliisi ei palauta henkilöä sellaiseen maahan, minne paluu ei ole turvallista tai voi joutua epäinhimillisiin olosuhteisiin. Tai siltä alueelta, mihin palautetaan, voi joutua niihin epäinhimillisiin olosuhteisiin, Lepsu avaa.

Poliisi arvioi jokaisen palautuspäätöksen yksilöllisesti, Lepsu kertoo. Migri ei ohjaa poliisin täytäntöönpanotyötä, mutta poliisi hyödyntää Migrin asiantuntemusta maatiedon osalta.

– Vaikka olisikin vähän huonommat olot jossain maassa, niin tehdään yksilöllinen arvio aina henkilön kohdalla, Lepsu sanoo.

Päätökset kokonaisten maiden palautuskielloista tehdään tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Syyriaa koskeva palautuskielto voi tulla seuraavaksi pohdintaan. Lepsu lisää, että muutoksia Syyriaan palauttamisen käytäntöihin ei kuitenkaan ole tällä hetkellä käsittelyssä.

Uutista korjattu 9.1.2025: Jutussa kerrottiin aiemmin Migrin kertoman mukaisesti virheellisesti, että Ukrainaan on tehty yksi maastapoistamispäätös sellaiselle henkilölle, joka on saanut Suomesta tilapäistä suojelua Ukrainan tilanteen vuoksi. Kyse on kuitenkin henkilöstä, joka oli vasta hakenut tilapäistä suojelua.