Hallitus pitää kiinni turvakotien rahoituksesta

Helsingin Sanomat uutisoi (13.8.2016) turvakotien rahoituksesta otsikolla ”Turvakodeille ei tullut lisärahoitusta”.

Jutusta syntyi virheellisesti käsitys, että turvakotitoiminnalle olisi varattu kokonaisuudessaan rahoitusta vain kaksi miljoonaa euroa.

Turvakotien rahoituksen tasoa päätettiin nostaa jo vuoden 2015 kehysriihessä vuosien 2017–2019 aikana kahdella miljoonalla vuosittain. 

Sosiaali- ja terveysministeriö esitti omassa talousarvioesityksessään turvakotitoiminnan rahoituksen nostamista tämän lisäksi ensi vuonna vielä kolmella miljoonalla eurolla.

Tätä kolmen miljoonan euron lisäysehdotusta valtiovarainministeriö ei ottanut omaan esitykseensä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) erityisavustaja Eeva Salmenpohja korostaa, että turvakotien rahoitus nousee tästä huolimatta lähivuosina voimakkaasti.

– Hallitus piti aikaisemman kehyspäätöksen voimassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt lisärahaa vain harvoihin kohteisiin, mutta Salmenpohjan mukaan turvakotien rahoitusta pyritään edelleen nostamaan.

Turvakodit tarjoavat suojaa ja kriisiapua ihmisille, jotka eivät voi olla kotonaan välittömän väkivallan tai sen uhkan johdosta.

Suurin osa turvakotien asiakkaista on naisia.

Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelän mukaan viime vuonna noin 2000 yhteydenottajalle ei voitu tarjota turvakotipaikkaa.

Paikkaa ovat monessa tapauksessa vailla myös yhteydenottajan lapset, joten ilman turvapaikkaa jääneiden määrä on todellisuudessa vielä suurempi.

Särkelän mielestä kahden miljoonan vuosittainen lisäys turvakotien rahoitukseen on hyvä asia, mutta se ei vielä riitä korjaamaan kahta suurinta ongelmaa.

– Suurimpiin kaupunkeihin tarvittaisiin kipeästi lisää paikkoja. Lisäksi turvakotiverkosto on liian harva.

Esimerkiksi Satakunnassa ei ole lainkaan turvakotia. Pitkät välimatkat voivat estää avun hakemisen.